Helsinki http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Sat, 21 Apr 2018 15:20:47 +0300 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 17/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254185-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172018 <p>Kaupunginhallituksessa käsitellään valtuutettujen aloitteita. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto tekee päätöksiä kieliopinnoista. Kaupunkiympäristölautakunta pähkäilee Arabian tehdaskorttelin asemakaavaa. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on nuorten aloitteita.</p><p><strong>Maanantai 23.4.&nbsp;</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-23_Khs_17_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-23_Koja_6_El">Kaupunginhallituksen konsernijaosto</a></p><p><strong>Tiistai 24.4.&nbsp;</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-04-24_Skju_4_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-04-24_Kylk_12_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-04-24_Sotelk_8_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-04-24_Kuvalk_8_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</a></p><p><strong>Keskiviikko 25.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-25_Kvsto_8_El">Kaupunginvaltuusto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tyoterveys/fi/paatoksenteko/johtokunnan_paatokset/">Työterveysliikelaitoksen johtokunta</a></p><p><strong>Torstai 26.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-26_Khs_18_El">Kaupunginhallituksen aamukoulu</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-26_Starajk_5_El">Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</a></p><p><strong>Perjantai 27.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat">Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>käsiteltävänä on kolmisenkymmentä valtuutettujen aloitetta kaikista mahdollisista aihepiireistä. Näissä riittänee pureksimista seuraavankin viikon kokoukseen.</p><p>Esityslistalla on myös Helsingin Medialukion perusparannusta koskeva hankesuunnitelma, joka jäi viimeksi pöydälle. Kuulemme asiasta tarkemman selvityksen.</p><p>Kaupunginhallituksella on lisäksi torstaina <strong>aamukoulu</strong>. Tällä kertaa käsitellään tapahtumasäätiön valmistelutilannetta. Kaupungissa laaditaan nimittäin selvitystä toimintamallista, jossa ensisijaisesti Helsinki-viikon säätiö sr ja toissijaisesti muu kaupunkikonserniin kuuluva yhteisö / säätiö toimisi kaupungin merkittävien tapahtumien tuotannosta vastaavana osaamiskeskittymänä. Ajatuksena on, että suurten tapahtumien tapahtumatuotannon kokoaminen yhteen organisaatioon vahvistaisi Helsinkiä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Kokouksessa saadaan lisäksi katsaus muistovuoden 1918 huomioimisesta ja vielä tilannekatsaus sote- ja maakuntauudistuksesta.</p><p><strong>Kaupunginhallituksen konsernijaostossa </strong>käsitellään mm. HSL:n ajankohtaiskatsaus.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto </strong>vahvistaa valmistavan opetuksen järjestämispaikat, joita ehdotetaan olevan 21. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei riitä suomen kielellä opiskeluun.</p><p>Listalla on jälleen myös paljon kieltenopiskeluun liittyvää asiaa: A1-kielen tuntijaoksi vahvistetaan kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä vuosiluokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia toisella vuosiluokalla. Peruskoulujen kaksikielistä suomi-englanti -opetusta laajennetaan Vesalan ja Laajasalon peruskouluihin. Näille luokille haetaan soveltuvuuskokeella. Itäkeskuksen, Merilahden ja Kannelmäen peruskouluissa ja Siltamäen ala-asteella tarjotaan kielirikasteista suomi-englanti -opetusta, johon ei haeta erikseen. Ruotsin kielen kielikylpyopetus laajennetaan Hiidenkiven peruskouluun. A2-kielten opiskelu alkaa 4. vuosiluokalta, ja valikoimaksi vahvistetaan kielet ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä ja kiina.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>käsitellään viime kokouksessa pöydälle jäänyttä <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-04-24_Kylk_12_El/EF1C5791-7926-C11B-837A-5F58A9600002/Liite.pdf">Arabian</a> tehdaskorttelin tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta. <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005642936.html">Hesari</a> kirjoitti aiheesta viime viikolla teemalla &rdquo;Tuhoaako korkea rakentaminen Arabian historiallisen tehdaskorttelin luonteen vai tekeekö se siitä alueen vetovoimaisen keskuksen?&rdquo;. Korttelin keskeisimmälle alueelle suunniteltu rakentaminen on merkittävästi ympäröivää rakennuskantaa korkeampaa ja korkeimpaan rakennukseen on suunniteltu 25 kerrosta.</p><p>Suunniteltu asukasmäärän lisäys on 1 000&ndash;1 250 asukasta.</p><p>Käsittelyssä ovat myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-04-24_Kylk_12_El/48E7D492-185F-CA69-9094-62AEDEB00000/Liite.pdf">Vattuniemen</a> suunnitteluperiaatteet. Uusien suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on luoda edellytykset Vattuniemen suunnittelulle nykyistä paremmin kokonaisuutena, jossa yksittäisten tonttien sijaan tarkastellaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennettä kokonaisvaltaisesti.</p><p>Listalla on myös runsas määrä puistosuunnitelmia eri puolille kaupunkia.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>käsittelee kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintaa ja suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon palveluhankintaa. Se saa myös katsauksen sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamisesta. Sen käsiteltävänä on myös ulkopaikkakuntalaiselta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopuminen (<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005650591.html">Hesarissa</a> juttu aiheesta) ja Helsingin kaupungin kotouttamisohjelma.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>haluaisi irrottaa kirjastopalvelut kulttuuripalvelukokonaisuudesta omaksi kirjastopalvelukokonaisuudesta, ja käsiteltävänä on tätä koskeva esitys.</p><p><strong>Kaupunginvaltuuston </strong>esityslistalla on nuorten aloitteita. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13&ndash;17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloitteita tehtiin vuoden 2017 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana yhteensä yhdeksän (9). Aloitteet jakaantuvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (4), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (1) ja kaupunkiympäristön toimialan (5) toimintaan.</p><p>Esityslistalla on myös Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma. Hernesaareen on tulossa 6&nbsp;900 asukasta ja 3&nbsp;000 työpaikkaa, joiden kulkemisen tarpeet yleissuunnitelmalla pyritään ratkaisemaan. Hernesaaren raitiotie on 2,1 km pitkä laajennus Helsingin nykyiseen raitioverkkoon. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta, Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu pitkin reittiä Telakkakatu - Eiranranta - Laivakatu</p><p>Hernesaaren eteläkärkeen saakka. Kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa.</p><p>Pasilan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-04-25_Kvsto_8_El/942D7CF8-5221-C829-8585-62251E000000/Liite.pdf">Postipuiston</a> asemakaavan muuttaminen on myös käsiteltävänä. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen maaliikennekeskuksen alueelle. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen.</p><p>Hyvää tulevaa viikkoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa käsitellään valtuutettujen aloitteita. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto tekee päätöksiä kieliopinnoista. Kaupunkiympäristölautakunta pähkäilee Arabian tehdaskorttelin asemakaavaa. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on nuorten aloitteita.

Maanantai 23.4. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 24.4. 

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 25.4.

Kaupunginvaltuusto

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

Torstai 26.4.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

Perjantai 27.4.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksen käsiteltävänä on kolmisenkymmentä valtuutettujen aloitetta kaikista mahdollisista aihepiireistä. Näissä riittänee pureksimista seuraavankin viikon kokoukseen.

Esityslistalla on myös Helsingin Medialukion perusparannusta koskeva hankesuunnitelma, joka jäi viimeksi pöydälle. Kuulemme asiasta tarkemman selvityksen.

Kaupunginhallituksella on lisäksi torstaina aamukoulu. Tällä kertaa käsitellään tapahtumasäätiön valmistelutilannetta. Kaupungissa laaditaan nimittäin selvitystä toimintamallista, jossa ensisijaisesti Helsinki-viikon säätiö sr ja toissijaisesti muu kaupunkikonserniin kuuluva yhteisö / säätiö toimisi kaupungin merkittävien tapahtumien tuotannosta vastaavana osaamiskeskittymänä. Ajatuksena on, että suurten tapahtumien tapahtumatuotannon kokoaminen yhteen organisaatioon vahvistaisi Helsinkiä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Kokouksessa saadaan lisäksi katsaus muistovuoden 1918 huomioimisesta ja vielä tilannekatsaus sote- ja maakuntauudistuksesta.

Kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään mm. HSL:n ajankohtaiskatsaus.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvistaa valmistavan opetuksen järjestämispaikat, joita ehdotetaan olevan 21. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei riitä suomen kielellä opiskeluun.

Listalla on jälleen myös paljon kieltenopiskeluun liittyvää asiaa: A1-kielen tuntijaoksi vahvistetaan kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä vuosiluokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia toisella vuosiluokalla. Peruskoulujen kaksikielistä suomi-englanti -opetusta laajennetaan Vesalan ja Laajasalon peruskouluihin. Näille luokille haetaan soveltuvuuskokeella. Itäkeskuksen, Merilahden ja Kannelmäen peruskouluissa ja Siltamäen ala-asteella tarjotaan kielirikasteista suomi-englanti -opetusta, johon ei haeta erikseen. Ruotsin kielen kielikylpyopetus laajennetaan Hiidenkiven peruskouluun. A2-kielten opiskelu alkaa 4. vuosiluokalta, ja valikoimaksi vahvistetaan kielet ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä ja kiina.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään viime kokouksessa pöydälle jäänyttä Arabian tehdaskorttelin tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta. Hesari kirjoitti aiheesta viime viikolla teemalla ”Tuhoaako korkea rakentaminen Arabian historiallisen tehdaskorttelin luonteen vai tekeekö se siitä alueen vetovoimaisen keskuksen?”. Korttelin keskeisimmälle alueelle suunniteltu rakentaminen on merkittävästi ympäröivää rakennuskantaa korkeampaa ja korkeimpaan rakennukseen on suunniteltu 25 kerrosta.

Suunniteltu asukasmäärän lisäys on 1 000–1 250 asukasta.

Käsittelyssä ovat myös Vattuniemen suunnitteluperiaatteet. Uusien suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on luoda edellytykset Vattuniemen suunnittelulle nykyistä paremmin kokonaisuutena, jossa yksittäisten tonttien sijaan tarkastellaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennettä kokonaisvaltaisesti.

Listalla on myös runsas määrä puistosuunnitelmia eri puolille kaupunkia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintaa ja suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon palveluhankintaa. Se saa myös katsauksen sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamisesta. Sen käsiteltävänä on myös ulkopaikkakuntalaiselta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopuminen (Hesarissa juttu aiheesta) ja Helsingin kaupungin kotouttamisohjelma.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta haluaisi irrottaa kirjastopalvelut kulttuuripalvelukokonaisuudesta omaksi kirjastopalvelukokonaisuudesta, ja käsiteltävänä on tätä koskeva esitys.

Kaupunginvaltuuston esityslistalla on nuorten aloitteita. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13–17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloitteita tehtiin vuoden 2017 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana yhteensä yhdeksän (9). Aloitteet jakaantuvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (4), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (1) ja kaupunkiympäristön toimialan (5) toimintaan.

Esityslistalla on myös Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma. Hernesaareen on tulossa 6 900 asukasta ja 3 000 työpaikkaa, joiden kulkemisen tarpeet yleissuunnitelmalla pyritään ratkaisemaan. Hernesaaren raitiotie on 2,1 km pitkä laajennus Helsingin nykyiseen raitioverkkoon. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta, Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu pitkin reittiä Telakkakatu - Eiranranta - Laivakatu

Hernesaaren eteläkärkeen saakka. Kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa.

Pasilan Postipuiston asemakaavan muuttaminen on myös käsiteltävänä. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen maaliikennekeskuksen alueelle. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen.

Hyvää tulevaa viikkoa!

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254185-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Sat, 21 Apr 2018 12:20:47 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254185-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172018
Oi niitä aikoja http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254085-oi-niita-aikoja <p>Muistan erinomaisesti ensimmäisen työharjoitteluni kotihoidossa 90-luvun alkupuolella. Tuolloin kotihoidon palveluihin kuului kaikki. Imurointi, tiskaus, suihkutus, kaupassakäynti, ruoan lämmittäminen, lääkkeiden oton valvonta tarvittaessa ja mikä ihmeellisintä, myös kahvittelu ja seurustelu niiden asiakkaiden luona jotka sitä toivoivat. Kaikki kotona asuvat vanhukset olivat liikuntakykyisiä ja muistinsa kanssa sellaisia, että kotona asuminen oli turvallista. Siihen aikaan kotihoito ja kotisairaanhoito työskentelivät samoissa tiloissa ja tiedonkulku oli saumatonta. Ilman suurempia byrokratioita kotisairaanhoito kävi tarkistamassa asiakkaan tilan mikäli kotihoitaja näki sen tarpeelliseksi. Kotisairaanhoito jakoi lääkkeet, hoiti haavat ja muut kotona hoidettavat terveyspulmat. Tämä kaikki siis kahdella asiakasmaksulla, yksi kotihoidosta ja toinen kotisairaanhoidosta. Tuohon aikaan vanhusten rahat riittivät siis tarvittaviin palveluihin. Meillä oli myös muita vaihtoehtoja asumiseen kuin epäinhimillinen ja tehoton koti-ambulanssi-päivystys-koti-ralli. Meillä oli kotihoito, vanhustentalot, vanhainkodit ja viimeisenä mahdollisuutena terveyskeskuksen vuodeosasto, joita voitiin käyttää portaittain ihmisen kunnon mukaan. Mitä meillä nyt on?</p><p>Olemme tulleet noista ajoista noin 20 vuotta eteenpäin ja Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. Miten voi olla niin, että tänä päivänä vanhukset kuolee kotiinsa ilman että siellä käydään viikkokausiin, jäävät ilman ruokaa ja hoitoa useiksi päiviksi, rahat eivät riitä palveluihin ja lääkkeisiin ja ympärivuorokautiseen hoivaan ei pääse? Meillähän pitäisi olla rahaa ja mahdollisuus hoitaa vanhuksemme hyvin?</p><p>Katsotaanpa vaikka Helsingin palveluja nettisivuilta. Etusivulla ehdotetaan &rdquo;tule tekemään linnunpönttö Kinaporiin&rdquo;, &rdquo;senioreille hyvinvointitreenit Pohjois-Haagassa&rdquo;. Kiva asia askarrella linnunpönttökin, mutta kaupungissamme on lukuisa määrä niitä heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia, jotka tarvitsevat palveluja selvitäkseen hengissä. On kotihoito ja kotihoidon kotipalvelu, kauppapalvelu, ateriapalvelu, siivouspalvelu, lääkejakopalvelu, turvapuhelin ja niin edelleen. Käytännössä nämä kaikki on siis eriytetty eri tuotantoon ja näin ollen maksutkin määräytyvät eri paikkoihin.</p><p><a href="https://www.hel.fi/seniorit/fi">https://www.hel.fi/seniorit/fi</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/Pohjoinen.pdf" title="https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/Pohjoinen.pdf">https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/Pohjoinen.pdf</a></p><p>Onko nyt käynyt siten, että markkinaehtoistuneessa yhteiskunnassamme on tullut tärkeämmäksi jakaa veroeuroja ja asiakasmaksuja mahdollisimman monelle taholle ja tosiasiallinen tavoite, inhimillinen ja turvallinen loppuelämä on vanhustenhoidossa unohtunut? Jos vanhuksen asiat aiemmin hoitui kahdella työntekijällä ja asiakasmaksulla, on nyt raha jaettu haulien tavoin sinne tänne. Eikä vanhuksen asiat ole enää kenenkään hallussa saati että voitaisiin puhua kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä, jossa voitaisiin ottaa yksilön tarpeet ja niiden muutokset huomioon joustavasti ja oikea-aikaisesti.</p><p>Tätäkö me todella haluamme? Usein yhteiskunnassa puhutaan kehityksestä ja eteenpäin katsomisesta, mutta tässä asiassa haluaisin katsoa taaksepäin. Me olemme velkaa tässä maassa vain yhdelle ihmisryhmälle ja he ovat meidän vanhuksemme. Heidän tulee olla kunniakansalaisiamme myös päätöksenteossa, ei vain juhlapuheissa ja paperilla. Tämä suunta on ollut poliittinen päätös. Tämän suunnan kääntäminen on poliittinen päätös, johon uskaltanen luvata Perussuomalaisten olevan valmiita.</p><p>Oi niitä aikoja. Kun vanhuus oli vielä arvokas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistan erinomaisesti ensimmäisen työharjoitteluni kotihoidossa 90-luvun alkupuolella. Tuolloin kotihoidon palveluihin kuului kaikki. Imurointi, tiskaus, suihkutus, kaupassakäynti, ruoan lämmittäminen, lääkkeiden oton valvonta tarvittaessa ja mikä ihmeellisintä, myös kahvittelu ja seurustelu niiden asiakkaiden luona jotka sitä toivoivat. Kaikki kotona asuvat vanhukset olivat liikuntakykyisiä ja muistinsa kanssa sellaisia, että kotona asuminen oli turvallista. Siihen aikaan kotihoito ja kotisairaanhoito työskentelivät samoissa tiloissa ja tiedonkulku oli saumatonta. Ilman suurempia byrokratioita kotisairaanhoito kävi tarkistamassa asiakkaan tilan mikäli kotihoitaja näki sen tarpeelliseksi. Kotisairaanhoito jakoi lääkkeet, hoiti haavat ja muut kotona hoidettavat terveyspulmat. Tämä kaikki siis kahdella asiakasmaksulla, yksi kotihoidosta ja toinen kotisairaanhoidosta. Tuohon aikaan vanhusten rahat riittivät siis tarvittaviin palveluihin. Meillä oli myös muita vaihtoehtoja asumiseen kuin epäinhimillinen ja tehoton koti-ambulanssi-päivystys-koti-ralli. Meillä oli kotihoito, vanhustentalot, vanhainkodit ja viimeisenä mahdollisuutena terveyskeskuksen vuodeosasto, joita voitiin käyttää portaittain ihmisen kunnon mukaan. Mitä meillä nyt on?

Olemme tulleet noista ajoista noin 20 vuotta eteenpäin ja Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. Miten voi olla niin, että tänä päivänä vanhukset kuolee kotiinsa ilman että siellä käydään viikkokausiin, jäävät ilman ruokaa ja hoitoa useiksi päiviksi, rahat eivät riitä palveluihin ja lääkkeisiin ja ympärivuorokautiseen hoivaan ei pääse? Meillähän pitäisi olla rahaa ja mahdollisuus hoitaa vanhuksemme hyvin?

Katsotaanpa vaikka Helsingin palveluja nettisivuilta. Etusivulla ehdotetaan ”tule tekemään linnunpönttö Kinaporiin”, ”senioreille hyvinvointitreenit Pohjois-Haagassa”. Kiva asia askarrella linnunpönttökin, mutta kaupungissamme on lukuisa määrä niitä heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia, jotka tarvitsevat palveluja selvitäkseen hengissä. On kotihoito ja kotihoidon kotipalvelu, kauppapalvelu, ateriapalvelu, siivouspalvelu, lääkejakopalvelu, turvapuhelin ja niin edelleen. Käytännössä nämä kaikki on siis eriytetty eri tuotantoon ja näin ollen maksutkin määräytyvät eri paikkoihin.

https://www.hel.fi/seniorit/fi

https://www.hel.fi/static/sote/julkaisut/Pohjoinen.pdf

Onko nyt käynyt siten, että markkinaehtoistuneessa yhteiskunnassamme on tullut tärkeämmäksi jakaa veroeuroja ja asiakasmaksuja mahdollisimman monelle taholle ja tosiasiallinen tavoite, inhimillinen ja turvallinen loppuelämä on vanhustenhoidossa unohtunut? Jos vanhuksen asiat aiemmin hoitui kahdella työntekijällä ja asiakasmaksulla, on nyt raha jaettu haulien tavoin sinne tänne. Eikä vanhuksen asiat ole enää kenenkään hallussa saati että voitaisiin puhua kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä, jossa voitaisiin ottaa yksilön tarpeet ja niiden muutokset huomioon joustavasti ja oikea-aikaisesti.

Tätäkö me todella haluamme? Usein yhteiskunnassa puhutaan kehityksestä ja eteenpäin katsomisesta, mutta tässä asiassa haluaisin katsoa taaksepäin. Me olemme velkaa tässä maassa vain yhdelle ihmisryhmälle ja he ovat meidän vanhuksemme. Heidän tulee olla kunniakansalaisiamme myös päätöksenteossa, ei vain juhlapuheissa ja paperilla. Tämä suunta on ollut poliittinen päätös. Tämän suunnan kääntäminen on poliittinen päätös, johon uskaltanen luvata Perussuomalaisten olevan valmiita.

Oi niitä aikoja. Kun vanhuus oli vielä arvokas.

]]>
15 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254085-oi-niita-aikoja#comments Helsinki Poliittinen vastuu vanhustenhoito Fri, 20 Apr 2018 03:37:34 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254085-oi-niita-aikoja
Koulujen sisäilma-asioissa avainsana on luottamus http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254065-koulujen-sisailma-asioissa-avainsana-on-luottamus <p>&nbsp;</p><p>Uutisointi Puotilan ala-asteen sisäilmaongelmista nosti pari viikkoa sitten esiin vanhempien ja henkilöstön huolet koulutilojen terveellisyydestä.</p><p>Sisäilmaongelmia käsiteltäessä on ennen kaikkea kysymys luottamuksesta. Luottamuksesta siihen, että tieto kulkee, ja luottamuksesta siihen, että kaupungin antamat tiedot tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta ovat paikkansapitäviä.</p><p>Olen selvittänyt viime viikkoina tiedonkulkua kaupungin sisällä.</p><p>Työterveyshuollolla on ohjeet kirjata sisäilmaepäilyistä matalalla kynnyksellä. Jos työntekijä epäilee oireidensa johtuvan työpaikan sisäilmasta, hänen ei ole tarpeen edes mennä vastaanotolle, vaan voi soittaa tai lähettää sähköpostiviestin, ja tämä kirjataan muistiin. Näin sen kuuluu mennäkin.</p><p>Myös kouluterveydenhuolto kerää tietoja. Kouluterveydenhuolto ei kuitenkaan saa välttämättä yhtä johdonmukaisesti tietoa sairastuneista oppilaista, koska kaikista poissaoloista ja etenkään niiden syistä ei mene tietoa kouluterveydenhoitajalle. Periaatteessa toimitaan kuitenkin samalla tavoin kuin työterveyshuollossa.</p><p>Kun samassa koulussa tai samassa päiväkodissa ilmenee useita epäilyjä, tieto viedään sisäilmatyöryhmään, jossa ovat edustettuina vuokraisäntämme kaupunkiympäristö sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, työsuojelu, työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto.</p><p>Tiedottamisvastuu kuntokartoituksista, sisäilmatutkimuksista ja perusparannuksista on keskitetty kaupunkiympäristön toimialalle. Tämä on johdonmukaista, koska he vastaavat rakennuksista ja heillä on tähän liittyvä asiantuntemus ja ajantasaisin tieto. Ymmärrän hyvin, että vanhempien kannalta olisi kätevintä saada tieto opettajilta, mutta tiedotusvastuuta ei ole kohtuullista eikä järkevääkään sälyttää heille.</p><p>Ymmärrän hyvin myös sen, että vanhempien epäluulo herää, jos kaikki koulurakennuksiin liittyvät tiedot eivät ole heidän käytettävissään. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestinnässä aiotaankin viedä vielä huhtikuun aikana verkkoon täydelliset tiedot perusparannuskohteista ja uusista kohteista niin, että kaikki tutkimukset ja selvitykset ovat viipymättä kaikkien halukkaiden nähtävillä. Mielestäni ei ole mitään perusteita salata mitään koulutiloihin liittyviä tietoja.</p><p>Rahapula ei voi koskaan olla Helsingin kaupungissa syynä sille, että ei ryhdytä koulutilojen korjauksiin tai jätetään parakit tilaamatta. Syynä voi olla ainoastaan se, että tilat ovat kaikkien käytettävissä olevien tutkimusten perusteella turvalliset. Olen tarkistanut sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan että kaupunkiympäristön toimialan kanssa, että meillä on tästä yhteinen näkemys. Minulle on kerrottu, että tämän periaatteen mukaisesti toimitaan myös käytännössä. Jos tilat eivät ole turvalliset, koululaiset ja henkilöstö siirretään muihin tiloihin.</p><p>Perimmäinen haaste on se, että saamme kaikki perusparannuslistalla olevat päiväkodit ja koulut mahdollisimman nopeasti kuntoon. Eilen kaupunginvaltuustossa pitämässäni budjettipuheessa esitinkin toiveeni siitä, että asettaisimme tämän koko kaupungin tavoitteeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Uutisointi Puotilan ala-asteen sisäilmaongelmista nosti pari viikkoa sitten esiin vanhempien ja henkilöstön huolet koulutilojen terveellisyydestä.

Sisäilmaongelmia käsiteltäessä on ennen kaikkea kysymys luottamuksesta. Luottamuksesta siihen, että tieto kulkee, ja luottamuksesta siihen, että kaupungin antamat tiedot tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta ovat paikkansapitäviä.

Olen selvittänyt viime viikkoina tiedonkulkua kaupungin sisällä.

Työterveyshuollolla on ohjeet kirjata sisäilmaepäilyistä matalalla kynnyksellä. Jos työntekijä epäilee oireidensa johtuvan työpaikan sisäilmasta, hänen ei ole tarpeen edes mennä vastaanotolle, vaan voi soittaa tai lähettää sähköpostiviestin, ja tämä kirjataan muistiin. Näin sen kuuluu mennäkin.

Myös kouluterveydenhuolto kerää tietoja. Kouluterveydenhuolto ei kuitenkaan saa välttämättä yhtä johdonmukaisesti tietoa sairastuneista oppilaista, koska kaikista poissaoloista ja etenkään niiden syistä ei mene tietoa kouluterveydenhoitajalle. Periaatteessa toimitaan kuitenkin samalla tavoin kuin työterveyshuollossa.

Kun samassa koulussa tai samassa päiväkodissa ilmenee useita epäilyjä, tieto viedään sisäilmatyöryhmään, jossa ovat edustettuina vuokraisäntämme kaupunkiympäristö sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, työsuojelu, työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto.

Tiedottamisvastuu kuntokartoituksista, sisäilmatutkimuksista ja perusparannuksista on keskitetty kaupunkiympäristön toimialalle. Tämä on johdonmukaista, koska he vastaavat rakennuksista ja heillä on tähän liittyvä asiantuntemus ja ajantasaisin tieto. Ymmärrän hyvin, että vanhempien kannalta olisi kätevintä saada tieto opettajilta, mutta tiedotusvastuuta ei ole kohtuullista eikä järkevääkään sälyttää heille.

Ymmärrän hyvin myös sen, että vanhempien epäluulo herää, jos kaikki koulurakennuksiin liittyvät tiedot eivät ole heidän käytettävissään. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestinnässä aiotaankin viedä vielä huhtikuun aikana verkkoon täydelliset tiedot perusparannuskohteista ja uusista kohteista niin, että kaikki tutkimukset ja selvitykset ovat viipymättä kaikkien halukkaiden nähtävillä. Mielestäni ei ole mitään perusteita salata mitään koulutiloihin liittyviä tietoja.

Rahapula ei voi koskaan olla Helsingin kaupungissa syynä sille, että ei ryhdytä koulutilojen korjauksiin tai jätetään parakit tilaamatta. Syynä voi olla ainoastaan se, että tilat ovat kaikkien käytettävissä olevien tutkimusten perusteella turvalliset. Olen tarkistanut sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan että kaupunkiympäristön toimialan kanssa, että meillä on tästä yhteinen näkemys. Minulle on kerrottu, että tämän periaatteen mukaisesti toimitaan myös käytännössä. Jos tilat eivät ole turvalliset, koululaiset ja henkilöstö siirretään muihin tiloihin.

Perimmäinen haaste on se, että saamme kaikki perusparannuslistalla olevat päiväkodit ja koulut mahdollisimman nopeasti kuntoon. Eilen kaupunginvaltuustossa pitämässäni budjettipuheessa esitinkin toiveeni siitä, että asettaisimme tämän koko kaupungin tavoitteeksi.

]]>
1 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254065-koulujen-sisailma-asioissa-avainsana-on-luottamus#comments Helsinki Koulu Kunnallispolitiikka Päiväkodit Sisäilmaongelmat Thu, 19 Apr 2018 12:09:04 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254065-koulujen-sisailma-asioissa-avainsana-on-luottamus
Helsingin kuntapolitiikan viikko 16/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253800-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162018 <p>Kaupunginhallituksessa käsitellään nuorten aloitteita. Elinkeinojaosto tutustuu Ikean Koivusaarea koskeviin suunnitelmiin. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa tehdään päätöksiä 5-vuotiaiden varhaiskasvatusasioista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 16.4.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-16_Khs_16_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-16_Eja_5_El"><u>Elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 17.4.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-04-17_Kklku_5_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-04-17_Kylk_11_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 18.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-18_Palkejk_2_El"><u>Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 19.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>esityslistalla on nuorten aloitteita. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13&ndash;17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloitteita tehtiin vuoden 2017 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana yhteensä yhdeksän (9). Aloitteet jakaantuvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (4), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (1) ja kaupunkiympäristön toimialan (5) toimintaan. Helsingin nuorisoneuvosto toteaa lausunnossaan, että &rdquo;viimeisimpien aloitteiden vastaukset ovat olleet niin virkamieskielellä kirjoitettuja, etteivät nuoret ole saaneet niistä selvää&rdquo;. Otetaan siis opiksi!</p><p>Esityslistalla on myös Helsingin Medialukion perusparannusta koskevan hankesuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginhallitus antaa myös lausunnon OKM:lle suomalaisen yo-tutkinnon järjestämisestä englannin kielellä tehdystä selvityksestä. Viime kokouksessa pöydälle jääneet Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskuksen YVA:aa ja Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistoa koskevat lausunnot saataneen maaliin.</p><p><strong>Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa </strong>käsitellään alueen varaamista Ikean toimitilahankkeen suunnittelua varten. Hanke sijoittuisi <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_elinkeinojaosto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-04-16_Eja_5_El/27919CE4-DDE3-CA87-85F4-61D0DDF00000/Liite.pdf"><u>Koivusaareen</u></a>. Alueelle on suunniteltava ainakin IKEA-tavaratalo ja siihen liittyviä toimistotiloja sekä muita liike-, hotelli- ja toimistotiloja. Varausalueelle ei saa suunnitella asumista. Keskuksen yhteyteen on tavoitteena suunnitella kolmas sisäänkäynti Koivusaaren metroasemalle.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa </strong>käsitellään 5-vuotiaiden asioita: varhaiskasvatusmaksua yli 4 tunnin varhaiskasvatuksen osalta &ndash; se on tarkoitus linjata samalla tavoin kuin eskareilla &ndash; ja yksityiselle varhaiskasvatuksen tuottajalle maksettavaa korvausta 5-vuotiainen 4 tunnin maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.</p><p>Yksityisen varhaiskasvatuksen käynnistämisen kriteerejä tarkennetaan. Samalle palveluntuottajalle voidaan myöntää enintään yksi käynnistämistuki vuodessa. Käynnistämistuki voidaan myöntää enintään kolme kertaa samalle palveluntuottajalle. Kokouksessa päätetään myös avustusperusteista iltapäivätoiminnan avustuksiin. Avustus sisältää oppilaskohtaisen ja ryhmäkohtaisen avustuksen, uuden ryhmän perustamisrahan, välipalan ja harkinnanvaraisen avustuksen esim. erityisen tuen oppilaista.</p><p>Peruskoulujen ja päiväkotien erityiskuljetusten hankinta lukuvuosille 2018&ndash;2021 käynnistetään.</p><p>Lautakunta antaa myös lausunnon Pihlajiston ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelmasta. Hankkeelle on talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2018&ndash;2027 varattu 14 miljoonaa euroa toteutettavaksi vuosina 2019&ndash;2020.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>käsitellään Arabian <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-04-17_Kylk_11_El/EF1C5791-7926-C11B-837A-5F58A9600002/Liite.pdf"><u>tehdaskorttelin</u></a> asemakaavan muutosehdotusta. Arabian tehdaskorttelin laajamittainen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa alueelta 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtämässä alueella sijaitsevat toimintonsa Otaniemeen. Tavoitteena on toteuttaa poistuvien toimintojen tilalle alueen nykyisiin sekä uusiin rakennuksiin tiloja opetusta, työntekoa, palveluja, asumista ja kauppaa varten.</p><p>Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Etelä-Haagassa ja Kivihaassa otetaan käyttöön asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä.</p><p><u>Hyvää viikonloppua!</u></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa käsitellään nuorten aloitteita. Elinkeinojaosto tutustuu Ikean Koivusaarea koskeviin suunnitelmiin. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa tehdään päätöksiä 5-vuotiaiden varhaiskasvatusasioista.

 

Maanantai 16.4. 

Kaupunginhallitus

Elinkeinojaosto

 

Tiistai 17.4. 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

 

Keskiviikko 18.4.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

 

Torstai 19.4.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on nuorten aloitteita. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13–17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloitteita tehtiin vuoden 2017 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana yhteensä yhdeksän (9). Aloitteet jakaantuvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (4), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (1) ja kaupunkiympäristön toimialan (5) toimintaan. Helsingin nuorisoneuvosto toteaa lausunnossaan, että ”viimeisimpien aloitteiden vastaukset ovat olleet niin virkamieskielellä kirjoitettuja, etteivät nuoret ole saaneet niistä selvää”. Otetaan siis opiksi!

Esityslistalla on myös Helsingin Medialukion perusparannusta koskevan hankesuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginhallitus antaa myös lausunnon OKM:lle suomalaisen yo-tutkinnon järjestämisestä englannin kielellä tehdystä selvityksestä. Viime kokouksessa pöydälle jääneet Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskuksen YVA:aa ja Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistoa koskevat lausunnot saataneen maaliin.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa käsitellään alueen varaamista Ikean toimitilahankkeen suunnittelua varten. Hanke sijoittuisi Koivusaareen. Alueelle on suunniteltava ainakin IKEA-tavaratalo ja siihen liittyviä toimistotiloja sekä muita liike-, hotelli- ja toimistotiloja. Varausalueelle ei saa suunnitella asumista. Keskuksen yhteyteen on tavoitteena suunnitella kolmas sisäänkäynti Koivusaaren metroasemalle.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään 5-vuotiaiden asioita: varhaiskasvatusmaksua yli 4 tunnin varhaiskasvatuksen osalta – se on tarkoitus linjata samalla tavoin kuin eskareilla – ja yksityiselle varhaiskasvatuksen tuottajalle maksettavaa korvausta 5-vuotiainen 4 tunnin maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Yksityisen varhaiskasvatuksen käynnistämisen kriteerejä tarkennetaan. Samalle palveluntuottajalle voidaan myöntää enintään yksi käynnistämistuki vuodessa. Käynnistämistuki voidaan myöntää enintään kolme kertaa samalle palveluntuottajalle. Kokouksessa päätetään myös avustusperusteista iltapäivätoiminnan avustuksiin. Avustus sisältää oppilaskohtaisen ja ryhmäkohtaisen avustuksen, uuden ryhmän perustamisrahan, välipalan ja harkinnanvaraisen avustuksen esim. erityisen tuen oppilaista.

Peruskoulujen ja päiväkotien erityiskuljetusten hankinta lukuvuosille 2018–2021 käynnistetään.

Lautakunta antaa myös lausunnon Pihlajiston ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelmasta. Hankkeelle on talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2018–2027 varattu 14 miljoonaa euroa toteutettavaksi vuosina 2019–2020.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään Arabian tehdaskorttelin asemakaavan muutosehdotusta. Arabian tehdaskorttelin laajamittainen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa alueelta 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtämässä alueella sijaitsevat toimintonsa Otaniemeen. Tavoitteena on toteuttaa poistuvien toimintojen tilalle alueen nykyisiin sekä uusiin rakennuksiin tiloja opetusta, työntekoa, palveluja, asumista ja kauppaa varten.

Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Etelä-Haagassa ja Kivihaassa otetaan käyttöön asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä.

Hyvää viikonloppua!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253800-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162018#comments Helsinki kaupunginhallitus Koulutus Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 13 Apr 2018 20:12:42 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253800-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162018
Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin <p>Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin<br /><br />Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:<br /><br />&ldquo;Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,</p><p>Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi. Tänä aikana ainakin on selvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja ihmisiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä kuulu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeen tulevia helsinkiläisiä, meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme vaikuttamiseen.</p><p>Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että panostamme lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsinkiläisiin. Moni tässä salissa on ehdottanut lisää veronalennuksia. Hyvin toimeentulevalle veronalennus voi olla iloinen asia, eikä sitä tule väheksyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saman rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monen hengelle ja terveydelle välttämättömiä.<br /><br />Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädintuskin varaa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitsemaansa psykologista tukea. Lukiolaisen isän, jonka täytyy edelleen valita lapsensa koulukirjojen ja ruoan väliltä. Päihderiippuvaisen, joka jonottaa leipäjonossa.<br /><br />Nämä tarinat helsinkiläisten oikeaa arkea valtuustosalimme ulkopuolella. Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla, ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla. Tässä muutamia asioita, joita tulisi mielestäni huomioida vuoden 2019 talousarvioehdotusta valmistellessa.<br />&nbsp;</p><p>Laitetaan rahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäristöön. Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkkojen tasokorotukset tulisi toteuttaa. Homekoulut täytyy korjata, ja nuorisotilat rakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Kaikille on varmistettava koti ja ruokaa. Myös heille, jotka eivät edes jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä on pakko olla rahaa.</p><p><br />Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jo kodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä yhtä koulupsykologia kohden on 350 oppilasta. &nbsp;Järkyttävä määrä. Jos mitoitusta tarkistettaisiin, voisimme vähentää syrjäytymistä. Nuorten suhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siksi toivonkin, että esimerkiksi NYT-liikunta, jossa ollaan ilmeisesti asettamassa maksuja nuorille, pidettäisiin maksuttomana matalan kynnyksen palveluna.<br /><br />Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa avun tarvitsemisesta. Moni ei jaksa. Esitän neuvolapsykologien määrän lisäämistä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palveluita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulisi olla helppo pääsy erillisellä vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.<br /><br />Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen. Toivon todella, että harkitsemme tätä, emmekä pelkästään verojen alentamista. Hyvin toimeentulevalle palkansaajalle pienellä rahalla voidaan saada koko yhteisön tasolla suuria vaikutuksia.&rdquo;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin

Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:

“Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,

Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi. Tänä aikana ainakin on selvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja ihmisiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä kuulu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeen tulevia helsinkiläisiä, meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme vaikuttamiseen.

Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että panostamme lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsinkiläisiin. Moni tässä salissa on ehdottanut lisää veronalennuksia. Hyvin toimeentulevalle veronalennus voi olla iloinen asia, eikä sitä tule väheksyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saman rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monen hengelle ja terveydelle välttämättömiä.

Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädintuskin varaa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitsemaansa psykologista tukea. Lukiolaisen isän, jonka täytyy edelleen valita lapsensa koulukirjojen ja ruoan väliltä. Päihderiippuvaisen, joka jonottaa leipäjonossa.

Nämä tarinat helsinkiläisten oikeaa arkea valtuustosalimme ulkopuolella. Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla, ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla. Tässä muutamia asioita, joita tulisi mielestäni huomioida vuoden 2019 talousarvioehdotusta valmistellessa.
 

Laitetaan rahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäristöön. Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkkojen tasokorotukset tulisi toteuttaa. Homekoulut täytyy korjata, ja nuorisotilat rakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Kaikille on varmistettava koti ja ruokaa. Myös heille, jotka eivät edes jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä on pakko olla rahaa.


Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jo kodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä yhtä koulupsykologia kohden on 350 oppilasta.  Järkyttävä määrä. Jos mitoitusta tarkistettaisiin, voisimme vähentää syrjäytymistä. Nuorten suhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siksi toivonkin, että esimerkiksi NYT-liikunta, jossa ollaan ilmeisesti asettamassa maksuja nuorille, pidettäisiin maksuttomana matalan kynnyksen palveluna.

Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa avun tarvitsemisesta. Moni ei jaksa. Esitän neuvolapsykologien määrän lisäämistä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palveluita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulisi olla helppo pääsy erillisellä vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen. Toivon todella, että harkitsemme tätä, emmekä pelkästään verojen alentamista. Hyvin toimeentulevalle palkansaajalle pienellä rahalla voidaan saada koko yhteisön tasolla suuria vaikutuksia.”
 

]]>
0 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin#comments Helsinki Helsinki Kuntabudjetti Koulutus Talous Varhaiskasvatus Fri, 13 Apr 2018 12:13:46 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin
Ensimmäinen puheeni Helsingin kaupunginvaltuustossa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253738-ensimmainen-puheeni-helsingin-kaupunginvaltuustossa <p>Valtuutettu Pennasen ollessa työmatkalla minulle avautui mahdollisuus pitää valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro. Se on katsottavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:</p><p><a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3702#T9082" title="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3702#T9082">https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3702#T9082</a><br />(4 minuuttia 35 sekuntia)</p><p>Kaikki palaute on erittäin tervetullutta!</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä puheita ei pidä lukea paperista.</p><p>PS.&nbsp;Kokouksen esityslista löytyy täältä: <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-11_Kvsto_7_El" title="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-11_Kvsto_7_El">https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupun...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtuutettu Pennasen ollessa työmatkalla minulle avautui mahdollisuus pitää valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro. Se on katsottavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3702#T9082
(4 minuuttia 35 sekuntia)

Kaikki palaute on erittäin tervetullutta!

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä puheita ei pidä lukea paperista.

PS. Kokouksen esityslista löytyy täältä: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&ls=11&doc=Keha_2018-04-11_Kvsto_7_El

 

]]>
11 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253738-ensimmainen-puheeni-helsingin-kaupunginvaltuustossa#comments Asumisen hinta Helsinki Kunnallisvero Thu, 12 Apr 2018 17:10:05 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253738-ensimmainen-puheeni-helsingin-kaupunginvaltuustossa
Valtuustotunnelmia: 2019 talousarvioehdotuksen valmistelun lähetekeskustelu http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253691-valtuustotunnelmia-2019-talousarvioehdotuksen-valmistelun-lahetekeskustelu <p>Tässä ote puheestani&nbsp;<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/helvaltuusto?source=feed_text">#helvaltuusto</a>&nbsp;tänään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.&nbsp;</p><p>Kuten valtuutettu Rydman <a href="http://www.helsinginkokoomus.fi/2018/04/11/kokoomuksen-valtuustoryhman-ryhmapuhe-talousarvioehdotuksen-lahetekeskustelussa/">Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa</a> alusti. Asukkaat ovat Helsingin tärkein voimavara. Helsingin on huolehdittava varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta ja monipuolisuudesta, myös terveellisistä päiväkoti- ja koulutiloista.&nbsp;</p><p>Helsingin tulee olla kilpailukykyinen ja houkutteleva kaupunki elää, yrittää ja tehdä työtä. Elää, yrittää ja tehdä työtä. Tämän on tarkoitettava myös tekoja näiden asioiden eteen, ei vain sanoja raameja varten. Asukkaamme ovat myös oikeutettuja laadukkaaseen arvokkaaseen hyvään elämään myös myöhemmässä seniori-iässä.&nbsp;</p><p>Tässä puheenvuorossa haluan kuitenkin korostaa erityisesti kahta asiaa. Nämä ovat lähipalvelut ja lähiliikuntapaikat (kuten Lauttasaaren tekojäähankkeen aloite) sekä lähiluonto ja merellisyys.&nbsp;</p><p>Lähipalveluissa korostuvat tarve riittäville, helposti saavutettaville palveluille.&nbsp;</p><p>Lähiluonto ja merellisyys ovat taas kiinteästi osa merellistä Helsinkiä, on juurikin sitä, mikä tekee kaupungistamme ainutlaatuisen isommassakin mittakaavassa.&nbsp;</p><p>Näistä meidän on pidettävä huolta. Ja miksi juuri näistä on pidettävä huolta? Kun asukkaat ovat Helsingin tärkein voimavara, ovat liikunta ja luonto niitä tärkeimpiä voimavaran lähteitä asukkaillemme.&nbsp;</p><p>Kirjoitin reilu vuosi sitten kaksi blogia, joihin palaan nyt takaisin.&nbsp;</p><p>Toisen otsikko on &#39;<a href="http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235233-luonto-on-laake-stressiinkin">Luonto on lääke, stressiinkin</a>&#39;. Tässä kirjoituksessa viestinä on, että lähiluonto on henkireikä.&nbsp;Asiaa on tutkittu paljon. Luonnon terveysvaikutukset ovat moninaiset. Jo viisi minuuttia veden äärellä rentouttaa ja lyhytkin oleskelu metsässä tai puistossa tekee mielellä hyvää.<br />Luonnossa liikkuminen, aistit avoinna, laskee verenpainetta ja vähentää stressiä. Masennus helpottaa ja vihamieliset tunteet laantuvat. Ongelmiin löytyy usein ratkaisu luonnossa kuin itsestään. Voitaisiin jopa sanoa, että tämä on aidosti ilmaista, tai maksutonta, iloa.&nbsp;</p><p>Ja toisen blogin otsikko on &#39;<a href="http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235231-liike-on-laake-masentuneillekin">Liike on lääke, masentuneillekin</a>&#39;.&nbsp;Lainaan tuossa tekstissä erään työryhmän Käypä hoito-suositusta ja otsikointia: Uusi suositus. Liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet tai terapia.</p><p>On muuten myös varsin tehokkaita tapoja yhdistää luonto ja liikunta, kuten roskajuoksu eli plogging. Siinä siis liikutaan, juostaan ja kerätään roskia luonnosta.&nbsp;</p><p>Lopuksi en voi riittävästi korostaa tarvetta ja edellytyksiä sujuvaan arkeen, tarkoittaen muiden lähipalveluiden ohella myös kaikille sujuvaa liikkumista pääkaupungissamme. Myös tämä, sujuva arki, meidän tulee taata asukkaillemme. Ja ehdotan näin tehtäväksi <a href="http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235211-kulttuurimuutos-kokeilun-kautta">aktiivisemman ja rohkean kokeilukulttuurin</a> kautta.&nbsp;</p><p>Kiitos.</p><p>&nbsp;</p><p>Muutama twitterpoiminta aiheesta:&nbsp;</p><p><a class="account-group js-account-group js-action-profile js-user-profile-link js-nav" href="https://twitter.com/Kokoomus_Hki">@Kokoomus_Hki</a></p><p>Kaupunginvaltuutettu <a class="twitter-atreply pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/miangrd">@miangrd</a> nostaa puheenvuorossaan esille lähipalveluiden, liikuntapaikkojen, luonnon ja merellisyyden tärkeyden. <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/helvaltuusto?src=hash">#helvaltuusto</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/helsinki?src=hash">#helsinki</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/merellinenhelsinki?src=hash">#merellinenhelsinki</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/lauttasaari?src=hash">#lauttasaari</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/maailmantoimivinkaupunki?src=hash">#maailmantoimivinkaupunki</a></p><p>Kaupunkilaiset arvostavat sujuvaa arkea. <a class="twitter-atreply pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/miangrd">@miangrd</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/helvaltuusto?src=hash">#helvaltuusto</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/helsinki?src=hash">#helsinki</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/talousarvio?src=hash">#talousarvio</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/tulevaisuudenhelsinkionenemm%C3%A4n?src=hash">#tulevaisuudenhelsinkionenemmän</a></p><p>Kaupunginvaltuutettu <a class="twitter-atreply pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/miangrd">@miangrd</a> kannustaa hyödyntämään aktiivista ja rohkeaa <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/kokeilukulttuuri?src=hash">#kokeilukulttuuri</a>&acute;a kaupungin kehittämisessä. <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/helvaltuusto?src=hash">#helvaltuusto</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/tulevaisuudenhelsinkionenemm%C3%A4n?src=hash">#tulevaisuudenhelsinkionenemmän</a> <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/maailmantoimivinkaupunki?src=hash">#maailmantoimivinkaupunki</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä ote puheestani #helvaltuusto tänään. 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. 

Kuten valtuutettu Rydman Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa alusti. Asukkaat ovat Helsingin tärkein voimavara. Helsingin on huolehdittava varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta ja monipuolisuudesta, myös terveellisistä päiväkoti- ja koulutiloista. 

Helsingin tulee olla kilpailukykyinen ja houkutteleva kaupunki elää, yrittää ja tehdä työtä. Elää, yrittää ja tehdä työtä. Tämän on tarkoitettava myös tekoja näiden asioiden eteen, ei vain sanoja raameja varten. Asukkaamme ovat myös oikeutettuja laadukkaaseen arvokkaaseen hyvään elämään myös myöhemmässä seniori-iässä. 

Tässä puheenvuorossa haluan kuitenkin korostaa erityisesti kahta asiaa. Nämä ovat lähipalvelut ja lähiliikuntapaikat (kuten Lauttasaaren tekojäähankkeen aloite) sekä lähiluonto ja merellisyys. 

Lähipalveluissa korostuvat tarve riittäville, helposti saavutettaville palveluille. 

Lähiluonto ja merellisyys ovat taas kiinteästi osa merellistä Helsinkiä, on juurikin sitä, mikä tekee kaupungistamme ainutlaatuisen isommassakin mittakaavassa. 

Näistä meidän on pidettävä huolta. Ja miksi juuri näistä on pidettävä huolta? Kun asukkaat ovat Helsingin tärkein voimavara, ovat liikunta ja luonto niitä tärkeimpiä voimavaran lähteitä asukkaillemme. 

Kirjoitin reilu vuosi sitten kaksi blogia, joihin palaan nyt takaisin. 

Toisen otsikko on 'Luonto on lääke, stressiinkin'. Tässä kirjoituksessa viestinä on, että lähiluonto on henkireikä. Asiaa on tutkittu paljon. Luonnon terveysvaikutukset ovat moninaiset. Jo viisi minuuttia veden äärellä rentouttaa ja lyhytkin oleskelu metsässä tai puistossa tekee mielellä hyvää.
Luonnossa liikkuminen, aistit avoinna, laskee verenpainetta ja vähentää stressiä. Masennus helpottaa ja vihamieliset tunteet laantuvat. Ongelmiin löytyy usein ratkaisu luonnossa kuin itsestään. Voitaisiin jopa sanoa, että tämä on aidosti ilmaista, tai maksutonta, iloa. 

Ja toisen blogin otsikko on 'Liike on lääke, masentuneillekin'. Lainaan tuossa tekstissä erään työryhmän Käypä hoito-suositusta ja otsikointia: Uusi suositus. Liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet tai terapia.

On muuten myös varsin tehokkaita tapoja yhdistää luonto ja liikunta, kuten roskajuoksu eli plogging. Siinä siis liikutaan, juostaan ja kerätään roskia luonnosta. 

Lopuksi en voi riittävästi korostaa tarvetta ja edellytyksiä sujuvaan arkeen, tarkoittaen muiden lähipalveluiden ohella myös kaikille sujuvaa liikkumista pääkaupungissamme. Myös tämä, sujuva arki, meidän tulee taata asukkaillemme. Ja ehdotan näin tehtäväksi aktiivisemman ja rohkean kokeilukulttuurin kautta. 

Kiitos.

 

Muutama twitterpoiminta aiheesta: 

Kaupunginvaltuutettu nostaa puheenvuorossaan esille lähipalveluiden, liikuntapaikkojen, luonnon ja merellisyyden tärkeyden.

Kaupunkilaiset arvostavat sujuvaa arkea.

Kaupunginvaltuutettu kannustaa hyödyntämään aktiivista ja rohkeaa ´a kaupungin kehittämisessä.

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253691-valtuustotunnelmia-2019-talousarvioehdotuksen-valmistelun-lahetekeskustelu#comments Helsinki Helvaltuusto Talousarvio2019 Talousarvioehdotus Valtuusto Wed, 11 Apr 2018 19:36:01 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253691-valtuustotunnelmia-2019-talousarvioehdotuksen-valmistelun-lahetekeskustelu
Suomen hallituksen maakuntahanke vaarantaa Helsingin talouden http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253689-suomen-hallituksen-maakuntahanke-vaarantaa-helsingin-talouden <p>Helsingin valtuusto käy parhaillaan lähetyskeskustelua ensi vuoden talousarviosta. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin viime valtuustokaudella.&nbsp; Tämä on seurausta kansainvälisen talouden myönteisestä kehityksestä ja pääkaupungin elinvoimasta. Tätä elinvoimaa meidän on jatkossa varjeltava.</p><p>Kokouksessa kävi ilmi, että suurin epävarmuus pääkaupungin talouden myönteiseen kehitykseen kohdistuu tällä hetkellä Suomen hallituksen pakolla ajaman sote- ja maakuntauudistuksen suunnalta. Uudistuksen tai pikemminkin vallanriistoon, toteutuessa maakunnalle siirtyvien verotulojen ja menojen jälkeen Helsingin verorahoitus suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen alenee merkittävästi. Tämä koskee muutakin kuin sosiaali- ja terveystoimea. Samaan aikaan kaupungin väestömäärää kasvaa tuhansilla vuodessa. Tämä on toimimaton yhtälö niin Helsingille kuin koko Suomelle.</p><p>Omassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota niihin ongelmiin, joita Helsingillä on päiväkotien ja koulujen kunnon ja sisäilman kanssa. Tilakeskuksesta saamani tiedon mukaan opetustoimenrakennuksissa Helsingillä on korjausvelkaa 410 miljoonaa euroa ja sosiaalitoimen rakennuksissa mukaan lukien päiväkodit on korjausvelkaa 98 miljoonaa euroa. Nämä on lukuja joiden alentamiseksi pitäisi ohjata ensi vuonna enemmän varoja, kun keksiä uusia muita vähemmän tärkeitä menoeriä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuusto käy parhaillaan lähetyskeskustelua ensi vuoden talousarviosta. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin viime valtuustokaudella.  Tämä on seurausta kansainvälisen talouden myönteisestä kehityksestä ja pääkaupungin elinvoimasta. Tätä elinvoimaa meidän on jatkossa varjeltava.

Kokouksessa kävi ilmi, että suurin epävarmuus pääkaupungin talouden myönteiseen kehitykseen kohdistuu tällä hetkellä Suomen hallituksen pakolla ajaman sote- ja maakuntauudistuksen suunnalta. Uudistuksen tai pikemminkin vallanriistoon, toteutuessa maakunnalle siirtyvien verotulojen ja menojen jälkeen Helsingin verorahoitus suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen alenee merkittävästi. Tämä koskee muutakin kuin sosiaali- ja terveystoimea. Samaan aikaan kaupungin väestömäärää kasvaa tuhansilla vuodessa. Tämä on toimimaton yhtälö niin Helsingille kuin koko Suomelle.

Omassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota niihin ongelmiin, joita Helsingillä on päiväkotien ja koulujen kunnon ja sisäilman kanssa. Tilakeskuksesta saamani tiedon mukaan opetustoimenrakennuksissa Helsingillä on korjausvelkaa 410 miljoonaa euroa ja sosiaalitoimen rakennuksissa mukaan lukien päiväkodit on korjausvelkaa 98 miljoonaa euroa. Nämä on lukuja joiden alentamiseksi pitäisi ohjata ensi vuonna enemmän varoja, kun keksiä uusia muita vähemmän tärkeitä menoeriä.

]]>
2 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253689-suomen-hallituksen-maakuntahanke-vaarantaa-helsingin-talouden#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki Juha Sipilän hallitus Maakunta-ja soteuudistus Wed, 11 Apr 2018 19:03:17 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253689-suomen-hallituksen-maakuntahanke-vaarantaa-helsingin-talouden
Liikenteen jatkuvat poikkeusjärjestelyt ovat vaarallisia http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253572-liikenteen-jatkuvat-poikkeusjarjestelyt-ovat-vaarallisia <p><a href="http://Nopeusrajoitukset kiristyvät Helsingissä – muutos vaikuttaa myös Suomen vaarallisimpaan kortteliin">Nopeusrajoitukset kiristyvät Helsingissä &ndash; muutos vaikuttaa myös Suomen vaarallisimpaan kortteliin</a>&nbsp;(HS 9.4.2018) on raakaa luettavaa, voit <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-04-09_Khs_15_El/584EC5FE-EF97-CEE4-84D7-5F9F68000000/Liite.pdf">täältä</a>&nbsp;(hel.fi) katsoa miten muutokset vaikuttavat omaan työmatkaasi.</p><p>Mielestäni tonttikatujen nopeusrajoitusten laskeminen 30 kilometriin tunnissa on ihan järkevää, mutta pääkatujen liikenteen hidastaminen ampuu helsinkiläisiä jalkaan.&nbsp;Hesarin mukaan HSL:lle uudistus kustantaa miljoonan vuodessa:</p><p><em>&quot;Joukkoliikenteelle ajonopeuksien laskeminen aiheuttaisi HSL:n arvion mukaan lopulta noin miljoonan euron lisäkulut vuodessa.&quot;</em></p><p>Mutta minulle, eikä muillekaan hallintoalamaisille hukatusta ajasta syntyviä kustannuksia ei ole ilmeisesti kukaan laskenut.</p><p>Muutosta perustellaan turvallisuudella, ja HS linkkaa juttuun&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005382821.html">Maria Silvast asuu Suomen vaarallisimmassa korttelissa &ndash; koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä</a>&nbsp;(HS 26.9.2018) ja toden totta, tuosta usein kulkeneena voin sanoa että onhan alue todella hasardi. Pääsyy siihen ei kuitenkaan mielestäni ole ollut 50km/h nopeusrajoitus, vaan se, että kyseiset risteykset on revitty auki viimeiset niin monta kesää kuin muistan.</p><p>Nämä katutyöt jatkuvat edelleen, ja näkyvät myös yllä linkatussa artikkelissa.</p><p>Olen aikaisemmin ehdottanut täällä, että Helsinki voisi saada <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226798-tietyot-nopeammin-pakettiin-haittamaksuilla?ref=karuselli">Tietyöt nopeammin pakettiin haittamaksuilla</a>&nbsp;(AA 25.11.2016) - uskon että tällä olisi turvallisuuden kannalta yhtä merkittävä vaikutus kuin Helsingin nyt päättämä kategorinen nopeusten rajoittaminen. Tämän lisäksi oma ehdotukseni säästää sekä rahaa kaupungilta että aikaa kaupunkilaisilta.</p><p>Ylinopeutta ajavat ovat toki riskeinä nyt ja vastaisuudessakin, mutta lainkuuliaisten kansalaisten kiusaaminen ei tule poistamaan heidän riskikäyttäytymistään, vaan siihen tarvitaan poliisia.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei omista autoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nopeusrajoitukset kiristyvät Helsingissä – muutos vaikuttaa myös Suomen vaarallisimpaan kortteliin (HS 9.4.2018) on raakaa luettavaa, voit täältä (hel.fi) katsoa miten muutokset vaikuttavat omaan työmatkaasi.

Mielestäni tonttikatujen nopeusrajoitusten laskeminen 30 kilometriin tunnissa on ihan järkevää, mutta pääkatujen liikenteen hidastaminen ampuu helsinkiläisiä jalkaan. Hesarin mukaan HSL:lle uudistus kustantaa miljoonan vuodessa:

"Joukkoliikenteelle ajonopeuksien laskeminen aiheuttaisi HSL:n arvion mukaan lopulta noin miljoonan euron lisäkulut vuodessa."

Mutta minulle, eikä muillekaan hallintoalamaisille hukatusta ajasta syntyviä kustannuksia ei ole ilmeisesti kukaan laskenut.

Muutosta perustellaan turvallisuudella, ja HS linkkaa juttuun Maria Silvast asuu Suomen vaarallisimmassa korttelissa – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä (HS 26.9.2018) ja toden totta, tuosta usein kulkeneena voin sanoa että onhan alue todella hasardi. Pääsyy siihen ei kuitenkaan mielestäni ole ollut 50km/h nopeusrajoitus, vaan se, että kyseiset risteykset on revitty auki viimeiset niin monta kesää kuin muistan.

Nämä katutyöt jatkuvat edelleen, ja näkyvät myös yllä linkatussa artikkelissa.

Olen aikaisemmin ehdottanut täällä, että Helsinki voisi saada Tietyöt nopeammin pakettiin haittamaksuilla (AA 25.11.2016) - uskon että tällä olisi turvallisuuden kannalta yhtä merkittävä vaikutus kuin Helsingin nyt päättämä kategorinen nopeusten rajoittaminen. Tämän lisäksi oma ehdotukseni säästää sekä rahaa kaupungilta että aikaa kaupunkilaisilta.

Ylinopeutta ajavat ovat toki riskeinä nyt ja vastaisuudessakin, mutta lainkuuliaisten kansalaisten kiusaaminen ei tule poistamaan heidän riskikäyttäytymistään, vaan siihen tarvitaan poliisia.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei omista autoa.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253572-liikenteen-jatkuvat-poikkeusjarjestelyt-ovat-vaarallisia#comments Helsinki Nopeusrajoitukset Teiden opastukset Mon, 09 Apr 2018 22:40:08 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253572-liikenteen-jatkuvat-poikkeusjarjestelyt-ovat-vaarallisia
Helsingin kuntapolitiikan viikko 15/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253525-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152018 <p>Kaupunginhallituksessa päätetään Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelmasta ja nopeusrajoitusten määrittämisen perusteista. Kaupunkiympäristölautakunta kuulee selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2017. Sosiaali- ja terveyslautakunnan listalla on kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintoihin liittyvien periaatteiden määrittäminen. Kaupunginvaltuustossa istutaan pitkää iltaa, sillä esityslistalla on kyselytunnin lisäksi vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 9.4.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-09_Khs_15_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-09_Koja_5_El">Kaupunginhallituksen konsernijaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 10.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-04-10_Kylk_10_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-04-10_Kuvalk_7_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-04-10_Sotelk_7_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-10_Talk_6_El">Tarkastuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=22&amp;doc=Kasko_2018-04-10_Rkj_2_El">Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 11.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-11_Kvsto_7_El">Kaupunginvaltuusto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/talpa/fi/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-04-11_Talpajku_2_El">Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksessa </strong>hyväksytään Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma, josta <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005633039.html">Helsingin Sanomat</a> jo uutisoikin. Työt Telakkakadulla on tarkoitus aloittaa jo loppukesästä. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta, Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu pitkin reittiä Telakkakatu - Eiranranta - Laivakatu</p><p>Hernesaaren eteläkärkeen saakka. Linja rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ulottuu Hietalahdenrannasta Hernesaaren pohjoisosaan. Raitiotielle rakennetaan väliaikainen kääntöpaikka.</p><p>Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön Laivakadun radan ja Hernesaaren päätepysäkki, jolloin linjan 6 päätepysäkki siirtyy Eiranrannasta lopulliselle päätepysäkille Hernesaaren kärkeen. Hernesaaren raitiotien ensisijainen tehtävä on toimia Hernesaareen ja Telakkarantaan suunniteltujen asuin- ja työpaikka-alueiden joukkoliikenneyhteytenä. Alueelle suunnitellaan asuntoja 7&nbsp;300 asukkaalle. Kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Tarpeellinen hanke.</p><p>Pasilan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-04-09_Khs_15_El/942D7CF8-5221-C829-8585-62251E000000/Liite.pdf">Postipuiston</a> asemakaavaa muutetaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen maaliikennekeskuksen alueelle, kuten <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005632958.html">Hesarissakin</a> jo uutisoitiin. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Alueen toteuttaminen maksaa kaupungille noin 50 miljoonaa euroa, mutta rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta arvioidaan saatavan 140-150 miljoonaa euroa.</p><p>Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet jäivät viimeksi pöydälle. Päätösehdotuksen mukaan asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus olisi 30 km/h koko kaupungissa ja moottoriväylien nopeusrajoitus 60-80 km/h. Ehdotuksesta äänesteltiin jo kaupunkiympäristölautakunnassa. Harmittaa, ettei liikenneturvallisuuden edistämiseksi ole keksitty muita keinoja kuin nopeusrajoitusten alentaminen.</p><p>Lisäksi puhutaan mm. yhteyksistä Vartiosaareen ja annetaan lausunto Kasvitieteellisen puutarhan suojelemisesta.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>kuulee selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2017. Selvitys sisältää mielenkiintoisia tietoja. Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli syysarkipäivän henkilöliikenteestä 70,4 prosenttia vuonna 2017. Osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Poikittaisliikenteen laskentalinjoilla joukkoliikenteen osuus oli 21,1 %, mikä on 1,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2016. Edelliseen vuoteen verrattuna autoliikenteen määrät vähenivät niemen rajalla 7 % ja kantakaupungin rajalla 4 %.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-04-10_Kylk_10_El/3FE818E3-9EEE-C3AE-81B7-621F83000007/Liite.pdf">Kuninkaantammen</a> Muotokuvankadun asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa 3&ndash;5-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Asukasmäärän lisäys nykyiseen asemakaavaan verrattuna on noin 100.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>antaa lausuntoja mm. aloitteesta, joka koskee frisbeegolfradan rakentamista Laajasaloon. Päätösehdotuksen mukaan Laajasalon alue ei sovellu frisbeegolfradan rakentamiseen rajallisen maa-alueen, vilkkaan muun käytön ja käynnissä olevien asemakaavamuutosten takia.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>istuttaneen pidempää iltaa tiistaina, sillä listalla on kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintoihin liittyvien periaatteiden määrittäminen.</p><p><strong>Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning</strong> beslutar att inrätta en förskolegrupp för barn med förlängd läroplikt som studerar enligt verksamhetsområde i Toppans förskola. Dessutom beslutar sektionen t.ex. att godkänna en ändring i timfördelningen så att A1-språket från och med 1.8.2018 undervisas en årsveckotimme i årskurs ett, och två årsveckotimmar i årskurs två.</p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa </strong>on luvassa kyselytunti: yleensä kaksi valtuutettujen esiin nostamaa ajankohtaista kysymystä, jotka selviävät vasta kokouksen alussa.</p><p>Kokouksen seuraamiseen osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi" title="www.helsinkikanava.fi">www.helsinkikanava.fi</a> kannattaa varata popcornit, sillä valtuustossa käydään myös lähetekeskustelu talousarvioehdotuksen valmistelua varten. Lähetekeskustelu antaa mahdollisuuden puhua oikeastaan mistä hyvänsä, joten ilta on perinteisesti pitkä. Talousarvioraami sekä talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2019─2021 laatimisohjeet on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksessa toukokuussa 2018. Talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019─2021 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2018 ja tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2018.</p><p>Aurinkoista alkavaa viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa päätetään Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelmasta ja nopeusrajoitusten määrittämisen perusteista. Kaupunkiympäristölautakunta kuulee selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2017. Sosiaali- ja terveyslautakunnan listalla on kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintoihin liittyvien periaatteiden määrittäminen. Kaupunginvaltuustossa istutaan pitkää iltaa, sillä esityslistalla on kyselytunnin lisäksi vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

 

Maanantai 9.4. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 10.4.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning

 

Keskiviikko 11.4.

Kaupunginvaltuusto

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallituksessa hyväksytään Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma, josta Helsingin Sanomat jo uutisoikin. Työt Telakkakadulla on tarkoitus aloittaa jo loppukesästä. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta, Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu pitkin reittiä Telakkakatu - Eiranranta - Laivakatu

Hernesaaren eteläkärkeen saakka. Linja rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ulottuu Hietalahdenrannasta Hernesaaren pohjoisosaan. Raitiotielle rakennetaan väliaikainen kääntöpaikka.

Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön Laivakadun radan ja Hernesaaren päätepysäkki, jolloin linjan 6 päätepysäkki siirtyy Eiranrannasta lopulliselle päätepysäkille Hernesaaren kärkeen. Hernesaaren raitiotien ensisijainen tehtävä on toimia Hernesaareen ja Telakkarantaan suunniteltujen asuin- ja työpaikka-alueiden joukkoliikenneyhteytenä. Alueelle suunnitellaan asuntoja 7 300 asukkaalle. Kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Tarpeellinen hanke.

Pasilan Postipuiston asemakaavaa muutetaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen maaliikennekeskuksen alueelle, kuten Hesarissakin jo uutisoitiin. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Alueen toteuttaminen maksaa kaupungille noin 50 miljoonaa euroa, mutta rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta arvioidaan saatavan 140-150 miljoonaa euroa.

Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet jäivät viimeksi pöydälle. Päätösehdotuksen mukaan asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus olisi 30 km/h koko kaupungissa ja moottoriväylien nopeusrajoitus 60-80 km/h. Ehdotuksesta äänesteltiin jo kaupunkiympäristölautakunnassa. Harmittaa, ettei liikenneturvallisuuden edistämiseksi ole keksitty muita keinoja kuin nopeusrajoitusten alentaminen.

Lisäksi puhutaan mm. yhteyksistä Vartiosaareen ja annetaan lausunto Kasvitieteellisen puutarhan suojelemisesta.

Kaupunkiympäristölautakunta kuulee selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2017. Selvitys sisältää mielenkiintoisia tietoja. Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli syysarkipäivän henkilöliikenteestä 70,4 prosenttia vuonna 2017. Osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Poikittaisliikenteen laskentalinjoilla joukkoliikenteen osuus oli 21,1 %, mikä on 1,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2016. Edelliseen vuoteen verrattuna autoliikenteen määrät vähenivät niemen rajalla 7 % ja kantakaupungin rajalla 4 %.

Kuninkaantammen Muotokuvankadun asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa 3–5-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Asukasmäärän lisäys nykyiseen asemakaavaan verrattuna on noin 100.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa lausuntoja mm. aloitteesta, joka koskee frisbeegolfradan rakentamista Laajasaloon. Päätösehdotuksen mukaan Laajasalon alue ei sovellu frisbeegolfradan rakentamiseen rajallisen maa-alueen, vilkkaan muun käytön ja käynnissä olevien asemakaavamuutosten takia.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa istuttaneen pidempää iltaa tiistaina, sillä listalla on kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan hankintoihin liittyvien periaatteiden määrittäminen.

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning beslutar att inrätta en förskolegrupp för barn med förlängd läroplikt som studerar enligt verksamhetsområde i Toppans förskola. Dessutom beslutar sektionen t.ex. att godkänna en ändring i timfördelningen så att A1-språket från och med 1.8.2018 undervisas en årsveckotimme i årskurs ett, och två årsveckotimmar i årskurs två.

Kaupunginvaltuustossa on luvassa kyselytunti: yleensä kaksi valtuutettujen esiin nostamaa ajankohtaista kysymystä, jotka selviävät vasta kokouksen alussa.

Kokouksen seuraamiseen osoitteessa www.helsinkikanava.fi kannattaa varata popcornit, sillä valtuustossa käydään myös lähetekeskustelu talousarvioehdotuksen valmistelua varten. Lähetekeskustelu antaa mahdollisuuden puhua oikeastaan mistä hyvänsä, joten ilta on perinteisesti pitkä. Talousarvioraami sekä talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2019─2021 laatimisohjeet on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksessa toukokuussa 2018. Talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019─2021 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2018 ja tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2018.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253525-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 08 Apr 2018 20:08:03 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253525-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152018
Viisi reunaehtoa metropolisoten onnistumiselle  http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253413-viisi-reunaehtoa-metropolisoten-onnistumiselle <p>Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistus on välttämätön palveluja tarvitseville ihmisille niin Helsingissä kuin koko Uudellamaalla. Yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä&nbsp;isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toimivat peruspalvelut, sujuvat hoitoketjut sekä kustannusten hillintä ovat tavallisten ihmisten etu, mutta ne eivät toteudu ilman uudistusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus&nbsp;siirtää vastuun terveyspalvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä sote-palveluja. Tässä huolimatta&nbsp;Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja&nbsp;ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja.&nbsp;On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta.&nbsp;Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja <a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=6691"><u>osin vääriinkin väitteisiin</u></a> olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhteiset lukemat. Helsinkiläisten on tärkeää tietää, että kaupungin omat sote-virkamiehet ovat olleet valmistelemassa uudistusta yhdessä muun Uudenmaan kanssa jo pitkään.&nbsp;Kaupunkien huolenaiheet on kuultava ja niihin on vastattava. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei ole&nbsp;olennaista kuka palvelut tuottaa vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistuksen käsittely on aloitettu eduskunnassa. Työtä tehdään huolella. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijoita kuullaan laajasti. Tässä vaiheessa voin jo nimetä viisi reunaehtoa, joiden toteutuminen on metropolisoten onnistumisen edellytys.</p><p>&nbsp;</p><p>1) Helsinki-Uusimaa metropolimaakunta on valittava valinnanvapauspilotiksi. On erinomaista, että Helsinki on halukas muiden Uudenmaan kuntien kera&nbsp;kokeillen kehittämään valinnanvapauden laajentamista. Metropolimaakunta on omanlainen ja pilotointi on ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää valinnanvapauspalvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>2) Uudistuksen muutoskustannuksien arviointi on virkavastuulla ministeriöissä työn alla. Muutoskustannusten kattamiseksi on yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa löydettävä kestävät ratkaisut.</p><p>&nbsp;</p><p>3) Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien kustannusten korvaamista selvittää erillinen ministeriön työryhmä. Erityisesti yliopistollisen sairaalamme toimintaedellytyksiä on vaalittava. Eduskunta on lausumalla edellyttänyt, että uudistuksessa on huolehdittava sote-tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Kokonaisuuteen on oltava osoitettuna voimavarat ennen kuin muu osa sote-uudistuksesta eduskunnassa hyväksytään.</p><p>&nbsp;</p><p>4)&nbsp;Hallituksen on ripeästi valmisteltava kaupunkiohjelma ja sen osana kestävät ratkaisut kaupunkien kasvuun, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Työtä on hallitus linjannut tehtävän yhteistyössä valtio ja kaupungit. Erityisesti tärkeää on se, että Helsinki ja muut alueemme suuret kaupungit esittävän yhdessä näkemyksiään. On koko maan etu, että metropolialue ei kilpaile keskenään vaan tekee yhteistyötä, onhan se koko maan kasvun veturi.&nbsp;Kansantalouden kestävän kasvun kannalta on erityisen tärkeää panostaa suurten kaupunkiseutujen menestymiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>5) Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Selonteon avulla voidaan kootusti läpivalaista tarvittavat toimet ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää&nbsp;maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen merkitys kansantaloudellemme.&nbsp;Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Helsinkiläinen kansanedustaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistus on välttämätön palveluja tarvitseville ihmisille niin Helsingissä kuin koko Uudellamaalla. Yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa.

 

Toimivat peruspalvelut, sujuvat hoitoketjut sekä kustannusten hillintä ovat tavallisten ihmisten etu, mutta ne eivät toteudu ilman uudistusta.

 

Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun terveyspalvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä sote-palveluja. Tässä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi.

 

Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhteiset lukemat. Helsinkiläisten on tärkeää tietää, että kaupungin omat sote-virkamiehet ovat olleet valmistelemassa uudistusta yhdessä muun Uudenmaan kanssa jo pitkään. Kaupunkien huolenaiheet on kuultava ja niihin on vastattava. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei ole olennaista kuka palvelut tuottaa vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

 

Sote-uudistuksen käsittely on aloitettu eduskunnassa. Työtä tehdään huolella. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijoita kuullaan laajasti. Tässä vaiheessa voin jo nimetä viisi reunaehtoa, joiden toteutuminen on metropolisoten onnistumisen edellytys.

 

1) Helsinki-Uusimaa metropolimaakunta on valittava valinnanvapauspilotiksi. On erinomaista, että Helsinki on halukas muiden Uudenmaan kuntien kera kokeillen kehittämään valinnanvapauden laajentamista. Metropolimaakunta on omanlainen ja pilotointi on ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää valinnanvapauspalvelut.

 

2) Uudistuksen muutoskustannuksien arviointi on virkavastuulla ministeriöissä työn alla. Muutoskustannusten kattamiseksi on yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa löydettävä kestävät ratkaisut.

 

3) Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien kustannusten korvaamista selvittää erillinen ministeriön työryhmä. Erityisesti yliopistollisen sairaalamme toimintaedellytyksiä on vaalittava. Eduskunta on lausumalla edellyttänyt, että uudistuksessa on huolehdittava sote-tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Kokonaisuuteen on oltava osoitettuna voimavarat ennen kuin muu osa sote-uudistuksesta eduskunnassa hyväksytään.

 

4) Hallituksen on ripeästi valmisteltava kaupunkiohjelma ja sen osana kestävät ratkaisut kaupunkien kasvuun, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Työtä on hallitus linjannut tehtävän yhteistyössä valtio ja kaupungit. Erityisesti tärkeää on se, että Helsinki ja muut alueemme suuret kaupungit esittävän yhdessä näkemyksiään. On koko maan etu, että metropolialue ei kilpaile keskenään vaan tekee yhteistyötä, onhan se koko maan kasvun veturi. Kansantalouden kestävän kasvun kannalta on erityisen tärkeää panostaa suurten kaupunkiseutujen menestymiseen.

 

5) Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Selonteon avulla voidaan kootusti läpivalaista tarvittavat toimet ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen merkitys kansantaloudellemme. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina.

 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

]]>
8 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253413-viisi-reunaehtoa-metropolisoten-onnistumiselle#comments Helsinki Helsinki Metropoli Maakunta- ja soteuudistus Uusimaa Fri, 06 Apr 2018 10:23:02 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253413-viisi-reunaehtoa-metropolisoten-onnistumiselle
Avoimuutta Helsinkiin http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin <p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?</p><p>Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa <a href="http://helsinkikanava.fi/" target="_blank">Helsinki-kanavalta</a>. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/kaupunkistrategia">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.</p><p>Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä <a href="http://helsinki.piraattipuolue.fi/2017/11/lehdistotiedote-piraatit-360-striimaavat-valtuustoryhman-kokoukset/" target="_blank">lähettämällä suoraa verkkolähetystä</a> valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. <a href="https://www.facebook.com/609752089/videos/10156303937552090/" target="_blank">videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta</a>.)</p><p>Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen <a href="https://twitter.com/petruspennanen/status/981549516242419713" target="_blank">jätti eilen valtuustoaloitteen</a> avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.</p><p>Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloitteet/aloitteet-2014/aloite-kokousten-avaamisesta-julkisiksi">vastaavan sisältöisen aloitteen</a> edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).</p><p>Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksista tulisi poliittista teatteria&quot;</strong></p><p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3i4EVfLtIu8" target="_blank">kasvisruokapäiväkeskustelun</a> kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?</p><p>En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.</p><p>Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.</p><p>Avoimuus on nykypäivää.&nbsp;Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita&quot;</strong></p><p>Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa&quot;</strong></p><p>Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.</p><p>Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3331">avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta</a> joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.</p><p>Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. <a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#L12P101" target="_blank">Laissa</a> ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos &quot;virallista&quot; avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata &quot;epävirallisesti&quot; ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokousten kuvaaminen olisi kallista&quot;</strong></p><p>Aiemmin virkamiestasolta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-05-20_Kvsto_10_Pk/94D4C9AA-5D36-4A35-B32D-D92D32CEC727/Kj_-_Valtuutettu_Sami_Muttilaisen_aloite_kaupungin.html" target="_blank">on viestitetty</a>, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei&nbsp; muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.</p><p>Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.</p><p>Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä lähettämällä suoraa verkkolähetystä valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta.)

Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jätti eilen valtuustoaloitteen avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja vastaavan sisältöisen aloitteen edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).

Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.

 

"Kokouksista tulisi poliittista teatteria"

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?

En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.

Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.

Avoimuus on nykypäivää. Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

 

"Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita"

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.

 

"Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa"

Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.

Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.

Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. Laissa ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos "virallista" avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata "epävirallisesti" ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?

 

"Kokousten kuvaaminen olisi kallista"

Aiemmin virkamiestasolta on viestitetty, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei  muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.

Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.

Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!

]]>
0 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin#comments Avoimuus Demokratia Helsinki Kunnat Thu, 05 Apr 2018 17:22:53 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin
Vapaavuoren Janne, Helsinki ja oma napa http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa <p>Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toimet käyvät päivä päivältä röyhkeämmiksi. Tänään paljastui, että Vapaavuori on tehnyt maan hallitukselle salaisen ehdotuksen Helsingin omasta maakunnasta keskustelematta asiasta millään tasolla naapurikuntien kanssa. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Espoossa ollaan tällä hetkellä varsin <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/verkkouutiset-vapaavuoren-esitys-paakaupunkiseudun-omasta-maakunnasta-tuli-espoon-kokoomuspomolle-yllatyksena--emme-ole-vapaavuoren-linjoilla-6.3.359818.547e8e22eb?utm_campaign=shareaholic&amp;utm_medium=twitter&amp;utm_source=socialnetwork">närkästyneitä</a>.</p><p>Vapaavuori on omassa politiikassaan unohtanut täydellisesti kansakunnan yhteisen edun. Vapaavuoren ja Helsingin päättäjien katse on nyt niin syvällä omassa navassa, että sieltä taitavat jo sisäelimetkin näkyä. Vapaavuori käyttää politiikassaan myös häikäilemättä hyväkseen omaa asemaansa C21 -kapinaverkoston koollekutsujana ja hän käyttäytyy, kuin puhuisi kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien äänellä. Sitä Vapaavuori ei kuitenkaan tee.</p><p>Itse toivon, että kaupungit irrottautuisivat viimeistään nyt joukolla Vapaavuoren C21 -verkostosta. Verkoston ainoa tarkoitus on pönkittää Vapaavuoren röyhkeitä ja itsekkäitä vaatimuksia. Näin entisen kunnanjohtajankin näklkulmasta luulisin, että jokainen itseään kunnioittava kaupunki pyrkisi irti tällaisesta verkostosta ja muodostaisi itsenäisesti omat kantansa sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi ihmeessä kukaan haluaa vapaaehtoisesti Vapaavuorta läähättämään niskaansa omine asioineen?</p><p>Hirveintä tässä kaikessa on, että Vapaavuorella ei kertakaikkiaan ole esittää toimivaa ja perustuslaillista vaihtoehtoa hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle. Siltikin hän pyrkii kaikin keinoin kaatamaan hallituksen esityksen. Jos Vapaavuori onnistuisi hankkeessaan, jäisi hän ikuisesti historiaan miehenä, joka romutti kansalaisten sote-palvelut ja aiheutti kuntasektorille kiinnikuromattoman kestävyysvajeen. Tätäkö Vapaavuori todella haluaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toimet käyvät päivä päivältä röyhkeämmiksi. Tänään paljastui, että Vapaavuori on tehnyt maan hallitukselle salaisen ehdotuksen Helsingin omasta maakunnasta keskustelematta asiasta millään tasolla naapurikuntien kanssa. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Espoossa ollaan tällä hetkellä varsin närkästyneitä.

Vapaavuori on omassa politiikassaan unohtanut täydellisesti kansakunnan yhteisen edun. Vapaavuoren ja Helsingin päättäjien katse on nyt niin syvällä omassa navassa, että sieltä taitavat jo sisäelimetkin näkyä. Vapaavuori käyttää politiikassaan myös häikäilemättä hyväkseen omaa asemaansa C21 -kapinaverkoston koollekutsujana ja hän käyttäytyy, kuin puhuisi kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien äänellä. Sitä Vapaavuori ei kuitenkaan tee.

Itse toivon, että kaupungit irrottautuisivat viimeistään nyt joukolla Vapaavuoren C21 -verkostosta. Verkoston ainoa tarkoitus on pönkittää Vapaavuoren röyhkeitä ja itsekkäitä vaatimuksia. Näin entisen kunnanjohtajankin näklkulmasta luulisin, että jokainen itseään kunnioittava kaupunki pyrkisi irti tällaisesta verkostosta ja muodostaisi itsenäisesti omat kantansa sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi ihmeessä kukaan haluaa vapaaehtoisesti Vapaavuorta läähättämään niskaansa omine asioineen?

Hirveintä tässä kaikessa on, että Vapaavuorella ei kertakaikkiaan ole esittää toimivaa ja perustuslaillista vaihtoehtoa hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle. Siltikin hän pyrkii kaikin keinoin kaatamaan hallituksen esityksen. Jos Vapaavuori onnistuisi hankkeessaan, jäisi hän ikuisesti historiaan miehenä, joka romutti kansalaisten sote-palvelut ja aiheutti kuntasektorille kiinnikuromattoman kestävyysvajeen. Tätäkö Vapaavuori todella haluaa?

 

]]>
19 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa#comments Helsinki Jan Vapaavuori Maakunta- ja soteuudistus Thu, 05 Apr 2018 13:50:30 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa
Helsingin sote-Kokoomus nyökkää rivissä http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253330-helsingin-sote-kokoomus-nyokkaa-rivissa <p>Helsingin kaupunginvaltuuston ylimääräisen kokouksen alussa kuultiin liki puolen tunnin mittainen pormestari Vapaavuoren puhe, jossa hän keräsi valtuutetut tiukasti yhteen rintamaan sote-ja maakuntauudistusta vastaan. Valtuustosalin puhujapöntöstä käsin kerrattiin eduskunnassa lausunnoilla olevan uudistuksen puutteita viiden tunnin ajan, vaikka yhden kaupungin valtuutetut eivät voi päättää koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Helsinki ei ole eduskunnan pikkuparlamentti, mutta me valtuutetut vastustimme hallituksen esitystä kuin yksi suuri oppositiokuoro.<br /><br />Helsinki on Vapaavuoren rohkealla johdolla ottanut oikeuden älähtää, kun hallituksen esitys kalahtaa. Ja se kalahtaa kipeästi helsinkiläisiin. Viher-vasemmiston ryhmäpuheista selvisi pahimmat uhkakuvat siitä, miten helsinkiläisten terveyspalveluiden taso olisi laskeva ja palvelumaksut nousevia. Kokoomus nyökkää rivissä. Minä mukana.<br /><br />Helsingille asetettu paine tuottaa kolmasosa koko hallituksen kaavailemasta säästöpaketista on suhteettoman suuri. Kohtuuttomiin säästöpainesiin on ynnättävä todellinen uhka siitä, että maakunnat eivät pysy tiukoissa budjeteissaan. Tällöin valtio on terveyspalveluiden rahasampo ja uusimaalaiset työssä käyvät veronmaksajat sekä yrittäjät muiden maakuntien rahanpumppukoneisto. Maakuntaperusteinen sote-uudistus ei ole Helsingin kannalta imarteleva hanke. Helsingin valtuuston sietääkin älähtää!<br /><br />Ei tarvita kristallipalloa sen huomaamiseksi, että esitetty uudistus ei tule tuottamaan hallituksen aikomia säästöjä - päin vastoin. Keskeisin säästöjä tuova vipuvoima olisi kilpailu yksityisten ja julkisten terveyspalveluita tuottavien yritysten välillä. Lisäksi tarvitaan tervettä kilpailua yksityisten palveluntarjoajien välillä. Nämä edellytykset eivät nyt toteudu eduskunnan valiokuntakäsittelyssä olevassa mallissa, kaikista Kokoomuksen alkuperäistä aikomuksista huolimatta.<br /><br />Olen huolissani pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista tehdä voittoa sote-palveluiden tarjoajina.&nbsp;Uskoin aiemmin, että valinnanvapausmalli notkeuttaa esimerkiksi vanhusten kotiin saamia pienten yritysten tarjoamia hoivapalveluja. Uskoin, että me tavalliset terveyspalvelujen asiakkaat saisimme parempaa palvelua nopeammin. Uskoin, että sote-mallia viilataan asiantuntijalausuntojen pohjalta niin, että se parantaa pk-yritysten jalansijaa sote-markkinoilla.<br /><br />Nyt on hankala uskoa, että uudistus toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia pienille yrittäjille. Päin vastoin: uudistus luo rajoitteita sote-alan pk-yritysten toiminnalle ja hankaloittaa uusien yritysten syntymistä. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tuottamiselle nyt esitettyjen vaatimusten vuoksi ei ole käytännössä mahdollista, että pienyritykset voisivat toimia sote-keskuksina. Tämä olisi suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta tähdellinen etu uudistuksessa.<br /><br />Lisäksi, maakunnille ei ole esitetty sellaista vastuuta palvelumarkkinoiden toimivuudesta, jollaista Helsinki strategiassaan linjaa. Toisaalta, onko Helsingin strategisilla toimilla mitään väliä, kun valta hoitaa omat sote-palveluasiamme viedään nyt meiltä pois?<br /><br />Yllä esitetystä huolimatta sote-markkinat ja alan työntekijät ovat odottaneet ratkaisua jo liian kauan. Riveistämme löytyy varmasti myös kansanedustajia, jotka ovat odottaneet uusia&nbsp;terveysjätteihin aukeavia johtajapaikkoja jo liian kauan. On sääli, että kansalaisten terveys tuntuu olevan jälleen keppihevosena vaalitaistossa puolueiden sisällä ja puolueiden välillä. Jää nähtäväksi, onko kamppailussa nyt kyse vain eduskuntavaali- vai myös maakuntavaalimenestyksestä.&nbsp;<br /><br />Toivon jälkimmäistä, sillä eduskunnan olisi nyt vastuutonta jättää ottamatta askel koko maan sote-palveluiden kehittämiseksi. Vaikka helsinkiläisten asialla seison hyvin mielin kaupunginvaltuustossa käsillä olleen maakuntamallin lynkkaavan kannanoton takana, hallituksen esittämä sote-malli on ilmeisesti parasta, mihin tämän maan demokratia kykenee.<br /><br />Koska en kaupunginvaltuutettuna tai Uudenmaan maakuntavaltuutettuna istu ratkaisevalla napinpainajan paikalla, harras pyyntöni kansanedustajille on seuraava: uudistusta ei saa tehdä pienten suomalaisten yrittäjien palvelutarjonnan ja markkinaehtoisen kilpailun mahdollisuuksia polkien.&nbsp; Eikä siten, että perusterveet helsinkiläiset joutuvat maakuntamallisen soten lapsentautien maksumiehiksi.<br /><br /><br />#yrittäjät #yhtiöittäminen #kilpailu #budjettivastuu</p> Helsingin kaupunginvaltuuston ylimääräisen kokouksen alussa kuultiin liki puolen tunnin mittainen pormestari Vapaavuoren puhe, jossa hän keräsi valtuutetut tiukasti yhteen rintamaan sote-ja maakuntauudistusta vastaan. Valtuustosalin puhujapöntöstä käsin kerrattiin eduskunnassa lausunnoilla olevan uudistuksen puutteita viiden tunnin ajan, vaikka yhden kaupungin valtuutetut eivät voi päättää koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Helsinki ei ole eduskunnan pikkuparlamentti, mutta me valtuutetut vastustimme hallituksen esitystä kuin yksi suuri oppositiokuoro.

Helsinki on Vapaavuoren rohkealla johdolla ottanut oikeuden älähtää, kun hallituksen esitys kalahtaa. Ja se kalahtaa kipeästi helsinkiläisiin. Viher-vasemmiston ryhmäpuheista selvisi pahimmat uhkakuvat siitä, miten helsinkiläisten terveyspalveluiden taso olisi laskeva ja palvelumaksut nousevia. Kokoomus nyökkää rivissä. Minä mukana.

Helsingille asetettu paine tuottaa kolmasosa koko hallituksen kaavailemasta säästöpaketista on suhteettoman suuri. Kohtuuttomiin säästöpainesiin on ynnättävä todellinen uhka siitä, että maakunnat eivät pysy tiukoissa budjeteissaan. Tällöin valtio on terveyspalveluiden rahasampo ja uusimaalaiset työssä käyvät veronmaksajat sekä yrittäjät muiden maakuntien rahanpumppukoneisto. Maakuntaperusteinen sote-uudistus ei ole Helsingin kannalta imarteleva hanke. Helsingin valtuuston sietääkin älähtää!

Ei tarvita kristallipalloa sen huomaamiseksi, että esitetty uudistus ei tule tuottamaan hallituksen aikomia säästöjä - päin vastoin. Keskeisin säästöjä tuova vipuvoima olisi kilpailu yksityisten ja julkisten terveyspalveluita tuottavien yritysten välillä. Lisäksi tarvitaan tervettä kilpailua yksityisten palveluntarjoajien välillä. Nämä edellytykset eivät nyt toteudu eduskunnan valiokuntakäsittelyssä olevassa mallissa, kaikista Kokoomuksen alkuperäistä aikomuksista huolimatta.

Olen huolissani pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista tehdä voittoa sote-palveluiden tarjoajina. Uskoin aiemmin, että valinnanvapausmalli notkeuttaa esimerkiksi vanhusten kotiin saamia pienten yritysten tarjoamia hoivapalveluja. Uskoin, että me tavalliset terveyspalvelujen asiakkaat saisimme parempaa palvelua nopeammin. Uskoin, että sote-mallia viilataan asiantuntijalausuntojen pohjalta niin, että se parantaa pk-yritysten jalansijaa sote-markkinoilla.

Nyt on hankala uskoa, että uudistus toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia pienille yrittäjille. Päin vastoin: uudistus luo rajoitteita sote-alan pk-yritysten toiminnalle ja hankaloittaa uusien yritysten syntymistä. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tuottamiselle nyt esitettyjen vaatimusten vuoksi ei ole käytännössä mahdollista, että pienyritykset voisivat toimia sote-keskuksina. Tämä olisi suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta tähdellinen etu uudistuksessa.

Lisäksi, maakunnille ei ole esitetty sellaista vastuuta palvelumarkkinoiden toimivuudesta, jollaista Helsinki strategiassaan linjaa. Toisaalta, onko Helsingin strategisilla toimilla mitään väliä, kun valta hoitaa omat sote-palveluasiamme viedään nyt meiltä pois?

Yllä esitetystä huolimatta sote-markkinat ja alan työntekijät ovat odottaneet ratkaisua jo liian kauan. Riveistämme löytyy varmasti myös kansanedustajia, jotka ovat odottaneet uusia terveysjätteihin aukeavia johtajapaikkoja jo liian kauan. On sääli, että kansalaisten terveys tuntuu olevan jälleen keppihevosena vaalitaistossa puolueiden sisällä ja puolueiden välillä. Jää nähtäväksi, onko kamppailussa nyt kyse vain eduskuntavaali- vai myös maakuntavaalimenestyksestä. 

Toivon jälkimmäistä, sillä eduskunnan olisi nyt vastuutonta jättää ottamatta askel koko maan sote-palveluiden kehittämiseksi. Vaikka helsinkiläisten asialla seison hyvin mielin kaupunginvaltuustossa käsillä olleen maakuntamallin lynkkaavan kannanoton takana, hallituksen esittämä sote-malli on ilmeisesti parasta, mihin tämän maan demokratia kykenee.

Koska en kaupunginvaltuutettuna tai Uudenmaan maakuntavaltuutettuna istu ratkaisevalla napinpainajan paikalla, harras pyyntöni kansanedustajille on seuraava: uudistusta ei saa tehdä pienten suomalaisten yrittäjien palvelutarjonnan ja markkinaehtoisen kilpailun mahdollisuuksia polkien.  Eikä siten, että perusterveet helsinkiläiset joutuvat maakuntamallisen soten lapsentautien maksumiehiksi.


#yrittäjät #yhtiöittäminen #kilpailu #budjettivastuu

]]>
12 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253330-helsingin-sote-kokoomus-nyokkaa-rivissa#comments Kotimaa Helsinki Maakunta- ja soteuudistus Pk-yrittäjät Wed, 04 Apr 2018 20:04:18 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253330-helsingin-sote-kokoomus-nyokkaa-rivissa
Unohtuivatko ennaltaehkäisy ja mielenterveys sotessa? Valtuustopuhe: http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253328-unohtuivatko-ennaltaehkaisy-ja-mielenterveys-sotessa-valtuustopuhe <p>Näkökulma soteen: puheeni Helsingin kaupunginvaltuustossa 4.4.2018<br /><br />&ldquo;Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,</p><p>Uponneiden kustannusten kognitiivisen harhan vallassa luopumisesta tulee vaikeaa. Mitä enemmän johonkin on investoitu aikaa, vaivaa, rahaa ja poliittista mainetta, sitä vaikeammaksi jarrun painaminen tulee. &nbsp;Tämä on ymmärrettävä ilmiö.<br /><br />Jos rahaakaan ei säästy, ja palvelut heikkenevät, on kuitenkin rehellistä tunnustaa, että sote- ja maakuntauudistuksen syyt ovat valuneet hiekkaan. Kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä, sekä Suomen taloudesta vuosikymmeniä eteenpäin. Se ei ole leikin asia. Kaiken lisäksi hallitus painaa kaasua, eikä noudata edes korkeimman hallinto-oikeuden kantaa ja pyydä sote-mallista lausuntoa EU-komissiolta.<br /><br />Hallituksen esittämän sote-mallin hankaluudet koettelisivat koko maata, mutta erityisesti suuria kaupunkeja, valtavaa ihmismassaa ja Helsinkiä. Leikkaukset osuisivat kaupunkiimme jota olemme pitkään paremmaksi rakentaneet palvelumaksuttomilla lääkärikäynneillä, nuorten ilmaisella ehkäisyllä ja muilla tuilla kaupunkilaisille suunnatuilla jatkuvasti kehittyvillä palveluilla.<br /><br />Voimme kääntää venettä. Toisenlainen todellisuus on jo näköpiirissä. Huolella, yli kunta- ja puoluerajojen yli rakentamalla ja järkevällä aikataululla voimme uudistaa järjestelmää niin, että ihmiset olisivat siihen tyytyväisiä. Meidän kannattaisi ajatella terveyttä ja hoivaa investointina, itseisarvona, ei pelkkänä kulueränä.<br /><br />Tänään nostettujen lukuisten ongelmien lisäksi on olemassa yksi, josta emme ole juurikaan puhuneet. Et varmaankaan jättäisi pohtimatta, kuinka polvileikkaukset ja sydänkirurgia Suomessa tarkalleen järjestetään. Miksi sitten mielenterveyden ongelmien hoito sivuutetaan edelleen liian usein vasemmalla kädellä? Sosiaali- ja terveysuudistuksen pykälässä 37 &sect; mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisvastuu on epäselvä.<br /><br />Suomalaisten fyysinen terveys on yhä parempi, ja tässä hoitohenkilökunta, päättäjät ja asiantuntijat sekä tietysti suomalaiset itse ovat tehneet hienoa työtä. &nbsp;Myönteistä terveyskehitystä ei ole nähtävissä suomalaisten mielenterveyden osalta, ja tähän voitaisin sote-uudistuksen avulla seuraavaksi panostaa. Mielenterveyden sairaudet ovat vakavia, jopa kohtalokkaita yksilöiden haasteita, jotka estävät koko Suomen kehittymistä. Tämä ei ole liioteltu väite. Elämänsä aikana joka toinen meistä kokee mielenterveyden häiriön, ja mielenterveysongelmien kustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 6 miljardia euroa. Mielenterveys on yksi asia, jossa on toivoa saada aikaan suuria parannuksia ihmisten arkeen ja Suomen tulevaisuuteen. Vähintäänkin on turvattava palveluiden laatu, alueellinen tasa-arvo ja saatavuus velvoittamalla sosiaali- ja terveyskeskukset tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, ja turvaamalla psykoterapian rahoitus.<br /><br />Tämän lisäksi terveysongelmien ennaltaehkäisyn vastuu ja keinot tulee selvästi määritellä ja resursoida. Tässä mallissa kannustetta niihin ei ole millään taholla. Tässä, ystävät, olisi kuitenkin se todellinen paikka lisätä ihmisten hyvinvointia ja säästää konkreettista rahaa. Sehän oli alkuperäinen syy, minkä takia koko soten uudistamiseen on ryhdytty.</p><p><br />Toivon hyviä päätöksiä. Kiitos!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näkökulma soteen: puheeni Helsingin kaupunginvaltuustossa 4.4.2018

“Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

Uponneiden kustannusten kognitiivisen harhan vallassa luopumisesta tulee vaikeaa. Mitä enemmän johonkin on investoitu aikaa, vaivaa, rahaa ja poliittista mainetta, sitä vaikeammaksi jarrun painaminen tulee.  Tämä on ymmärrettävä ilmiö.

Jos rahaakaan ei säästy, ja palvelut heikkenevät, on kuitenkin rehellistä tunnustaa, että sote- ja maakuntauudistuksen syyt ovat valuneet hiekkaan. Kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä, sekä Suomen taloudesta vuosikymmeniä eteenpäin. Se ei ole leikin asia. Kaiken lisäksi hallitus painaa kaasua, eikä noudata edes korkeimman hallinto-oikeuden kantaa ja pyydä sote-mallista lausuntoa EU-komissiolta.

Hallituksen esittämän sote-mallin hankaluudet koettelisivat koko maata, mutta erityisesti suuria kaupunkeja, valtavaa ihmismassaa ja Helsinkiä. Leikkaukset osuisivat kaupunkiimme jota olemme pitkään paremmaksi rakentaneet palvelumaksuttomilla lääkärikäynneillä, nuorten ilmaisella ehkäisyllä ja muilla tuilla kaupunkilaisille suunnatuilla jatkuvasti kehittyvillä palveluilla.

Voimme kääntää venettä. Toisenlainen todellisuus on jo näköpiirissä. Huolella, yli kunta- ja puoluerajojen yli rakentamalla ja järkevällä aikataululla voimme uudistaa järjestelmää niin, että ihmiset olisivat siihen tyytyväisiä. Meidän kannattaisi ajatella terveyttä ja hoivaa investointina, itseisarvona, ei pelkkänä kulueränä.

Tänään nostettujen lukuisten ongelmien lisäksi on olemassa yksi, josta emme ole juurikaan puhuneet. Et varmaankaan jättäisi pohtimatta, kuinka polvileikkaukset ja sydänkirurgia Suomessa tarkalleen järjestetään. Miksi sitten mielenterveyden ongelmien hoito sivuutetaan edelleen liian usein vasemmalla kädellä? Sosiaali- ja terveysuudistuksen pykälässä 37 § mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisvastuu on epäselvä.

Suomalaisten fyysinen terveys on yhä parempi, ja tässä hoitohenkilökunta, päättäjät ja asiantuntijat sekä tietysti suomalaiset itse ovat tehneet hienoa työtä.  Myönteistä terveyskehitystä ei ole nähtävissä suomalaisten mielenterveyden osalta, ja tähän voitaisin sote-uudistuksen avulla seuraavaksi panostaa. Mielenterveyden sairaudet ovat vakavia, jopa kohtalokkaita yksilöiden haasteita, jotka estävät koko Suomen kehittymistä. Tämä ei ole liioteltu väite. Elämänsä aikana joka toinen meistä kokee mielenterveyden häiriön, ja mielenterveysongelmien kustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 6 miljardia euroa. Mielenterveys on yksi asia, jossa on toivoa saada aikaan suuria parannuksia ihmisten arkeen ja Suomen tulevaisuuteen. Vähintäänkin on turvattava palveluiden laatu, alueellinen tasa-arvo ja saatavuus velvoittamalla sosiaali- ja terveyskeskukset tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, ja turvaamalla psykoterapian rahoitus.

Tämän lisäksi terveysongelmien ennaltaehkäisyn vastuu ja keinot tulee selvästi määritellä ja resursoida. Tässä mallissa kannustetta niihin ei ole millään taholla. Tässä, ystävät, olisi kuitenkin se todellinen paikka lisätä ihmisten hyvinvointia ja säästää konkreettista rahaa. Sehän oli alkuperäinen syy, minkä takia koko soten uudistamiseen on ryhdytty.


Toivon hyviä päätöksiä. Kiitos!”

 

]]>
0 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253328-unohtuivatko-ennaltaehkaisy-ja-mielenterveys-sotessa-valtuustopuhe#comments Helsinki Helvaltuusto Kansanterveys Maakunta- ja soteuudistus Sosiaali ja terveydenhoito Wed, 04 Apr 2018 19:29:58 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253328-unohtuivatko-ennaltaehkaisy-ja-mielenterveys-sotessa-valtuustopuhe