Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Kaikki blogit puheenaiheesta Koulutuksellinen tasa-arvo

Makaronijankkia

16.10. Yle    Ruokaikoni jouduttiin lemppaamaan koulujen ruokalistalta – Klassikosta tuli jankkia

Ruuan niin sanottu kylmävalmistus on laittanut koulujen ruokalistat uusiksi. Suurissa keskuskeittiöissä ruoka valmistetaan useita päiviä etukäteen, jäähdytetään nopeasti, kuljetetetaan kouluille kylmään ja lämmitetään uudelleen ennen tarjoilua.

Ulkomaalaisilla tutkinnoilla työllistymistä vaikeutetaan EU-säännöksistä viis

EU ajaa sisällään ammattikuntien työskentelyä rajoittavien maakohtaisten lakien purkua aktiivisesti eurooppalaisten tutkintojen vertailuarvojen nostamiseksi työmarkkinoilla. Bolognan prosessi on aloitettu jo vuonna 1999 ja sen tarkoituksena oli synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tallinnan yliopiston oikeustieteilijät odottivat innolla Bolognan sopimuksen koulutuksellisen yhdenvertaisuusperiaatteen käyttöönottoa Suomeen, jonka suunniteltiin tekevän meistä samanarvoisia kotimaasta valmistuneiden kanssa 2016 tai 2017 alkaen.

Harrison Bergeron ja tasa-arvoisuus

Harrison Bergeron on vähemmän tunnettu dystopia, joka on mielestäni vertailukelpoinen Aldous Huxleyn ja George Orwellin tuotosten kanssa. En ole lukenut Kurt Vonnegutin kirjaa, joten voin puhua vain edellä linkatun elokuvan perusteella. Ymmärtääkseni elokuva ei perustu suoraan kirjaan, mutta tulkitsee alkuperäistekstin ideaa.

 

Lukiouudistus on tarpeellinen

Lukiouudistus on tarpeellinen
 
 
Lukion uusi, vahvistettu tuntijako ei lisää valinnaisuutta vaan siinä pakollisten kurssien määrä (47-51) on säilytetty ennallaan. Ylioppilastutkinto elää asteittaisen, syksyllä 2016 alkavan sähköistymisen myötä murroksen aikaa. Vastaisuudessakin opiskelijat pyrkivät opiskelemaan kirjoittamissaan aineissa mahdollisimman monta syventävää kurssia riippumatta siitä, tekevätkö he ylioppilaskokeen tietokoneella vai eivät.

 

Miesmaikkoja kehiin

8.3. IS     Professori: Opettajankoulutukseen tarvitaan mieskiintiöt

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa. 

Lapset eivät saa opetusta tasa-arvoisesti

Aloitin properuskoulu-blogini kirjoittamisen v. 2009. Olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, sillä jo 1990-luvun puolella oli nähtävissä, mitä tuleman pitää.

1990-luvun kotimaisen laman varjolla suuria omaisuuksia alettiin siirtää taskusta toiseen. Verotuksen keinoin lisättiin tuloerojen kasvua, mm. pääomaverotuksesta poistettiin progressiivisuus.

OECD: Koulutus luo taloudellista kasvua

OECD:n teksti on sellaista, mitä ymmärrän. Olen viime vuodet pauhannut kuin syyrakki taloudellisen eriarvoisuuden suorasta yhteydestä koulutukseen.

Suomessa koulutuksen laatuun vaikuttaa oppilaan asuinpaikka.

Eri kunnissa annetaan eritasoista opetusta. Joissain kunnissa annetaan enemmän opetusta, toisissa vähemmän. Näin ei saa olla.

Keskiluokka liikehtii jo

Yle 5.12.    Tutkimus: Koulujen väliset erot heijastuvat asuntojen hintoihin Helsingissä

Koulujen väliset erot heijastuvat asuntojen hintoihin Helsingissä. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemästä selvityksestä.

Tutkimuksen mukaan tuleva lähikoulu vaikuttaa vanhempien asuinpaikan valintaan. Ostamalla asunnon tietyn koulun oppilaaksiottoalueelta, perhe varmistaa lastensa pääsyn tähän kouluun.

Tasalaatua vai eliitti- ja rapakouluja?

 

Yle 20.11.    Koulujen alkamisaikaa halutaan siirtää aamukahdeksasta myöhemmäksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kysynyt vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta, mikä nykyisessä koulujärjestelmässä on hyvää ja mikä voisi olla paremmin. Tulevaisuuden peruskoulussa huolettaa se, että koulut erilaistuvat.

Koulutuksellinen tasa-arvo historian havinaa vain

21.9. HS / Pääkirjoitus    Peruskoulu ei ole sama kaikille

Opettajien lomautukset ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi Haminassa Summan peruskoulun luokat työskentelevät vuorollaan mammuttiryhmässä liikuntasalissa. Jokainen oppilas joutuu istumaan isossa ryhmässä 1–3 viikkoa (HS 19. 9.).

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä