Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Kaikki blogit puheenaiheesta Vahvuudet

Koulut alkavat. Koulun kehityssuunta on valinta?

Tämä ajanhenki näkynee vahvasti tavassa vastata kysymyksiin siitä, pitääkö lapsi koulusta vai ei. Miksi pitää koulusta, jos siitä ei pidä pitää, jos siitä ei kukaan pidä? Miksi jotkut yksilöt selviytyvät elämässään paremmin kuin toiset.  Mistä löytyy kykyä pitää puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja vastoinkäymisistä (Silliman 1994, Walsh 1996) Miksi jotkut perheet pystyvät tukemaan lastensa kasvua ja selviytyvät kriiseistä? Millaisia nämä perheet ovat kasvuyhteisöinä? Mitä vahvuuksia vanhemmat näissä perheissä toivovat lapsilleen kehittyvän?

Uskottava tapa viedä koulu uudistuksen tielle.

 

Kahdessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on luotu kouluille hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat toiminnan  indikaattorit. Tavoitteena oli luoda universaaleihin hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat suomalaisen hyvän koulun arvioinnin syvät ilmaisimet. Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300.

Vahvuudet yhteiskuntapoliittisina ja yksilöllisinä luonnetaitoina

Tänä vuonna presidenttipari on valinnut itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemakseen vahvuudet. Hän kehottaa suomalaisia arvostamaan itseään ja olemaan ylpeitä saavutuksistaan. Loistava teemavalinta.

Kasvuyhteisöllisyyden olemuspuolia ja sitoumuksia

Kohta päättyvä kevätlukukausi on merkinnyt monissa  kouluissssa ponnistelua kohti uuden opetussuun- nitelman mukaisia pyrkimyksiä. Yksi näistä pyrkimyksistä liittyy kasvuyhteisöllisyyskulttuurin rakentamiseen  oppimisen ja kasvun kivijalaksi. Kasvuyhteisöllinen lähestymistapa muodostuu kaikista niistä aineksista, jotka kaipaavat liittymisen, tekemisen ja olemisen muodonmuutosta, koulun toimintakulttuurin kehittämistä hyveiden ja vahvuuksien palvelukseen. Ihminen tarvitsee yhteisöllisyyttä, jossa voi olla läpinäkyvä sekä toisille että itselleen.

Omista joulusi hyveille ja vahvuuksille!

 

Olen omistanut 75 vuotisesta elämästäni viimeisimmät viisi vuotta hyveiden ja vahvuuksien tutkimukselle, kirjoittanut asiasta yhden tietokirjan ja johtanut kahta peruskoulun kehittämishanketta. Olen käynyt läpi eri puolilla maailmaa tehtyjä  tutkimuksia, joissa hyveet ja vahvuudet ovat pääosassa.  Niissä tutkitaan

Koulun uudistamisen ohjelma, jolla on syvyydellinen vaikuttavuus

Eduskunta teki periaatepäätöksen peruskoulu – uudistuksen toteuttamisesta vuonna 1963. Sen mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle oli taattava oikeus korkeatasoiseen 9 – vuotiseen peruskoulutukseen riippumatta hänen asuinpaikastaan ja vanhempien varallisuudesta.

Muuttuuko koulu?

Alkavan syksyn suuri kysymys koulumaailmassa liittyy koulun toimintakulttuurin muutokseen, jota uusi 2016 voimaan astuva opetussuunnitelma edellyttää. Kulttuurin uudistamisen kivijalka löytyy kasvuyhteisöllisyysajattelusta.

Kasvuyhteisollinen lahestymistapa muodostuu kaikista niista aineksista, jotka kaipaavat liittymisen,

tekemisen ja olemisen muodonmuutosta, puhdistumista ja kaivertumista hyveiden ja

vahvuuksien palvelukseen. Ihminen tarvitsee yhteisollisyytta, jossa voi olla lapinakyva seka toi-

Paras maa meille suomalaisille

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallituksen ohjelmaan sisältyy ns. SWOT-analyysi. Sellaista yleensä sovelletaan yrityksiin ja muihin organisaatioihin, harvemmin valtioihin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä