Määritteleekö Pariisin rauhansopimus yhä Hornetien korvaajien määrän?

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu Suomen ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjäkoneiden määrästä. Poliittiseen historiaan perehtyneenä kiinnitin huomiota, että debatissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että puolustusvoimien toivoma noin 60 koneen luku juontaa itseasiassa Suomen syyskuussa 1990 irtisanoman Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista.

Suomen ilmavoimien taistelukoneiden määrä rajattiin vuonna 1947 Suomen sodan jälkeen allekirjoittamassa Pariisin sopimuksessa 60 koneeseen. Tuolloin Suomella oli melko suuri määrä sodan ajalta jäänyttä, tosin suihkukoneajan koittaessa, juuri vanhaksi jäävää kalustoa. Sodan aikana Saksasta hankituilla Me 109:seillä lennettiin 1950-luvun alkuun ja tämä jälkeen uusia taistelukoneita hankittiin vain pienissä erissä.  Varojen ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi 60 koneen tavoitteeseen päästiin vasta 1970-luvulla ruotsalaisten Drakenien ja neuvostoliittolaisten MIG 21 hävittäjien hankinnan jälkeen.

Kun Hornetien hankintaan johtanut prosessi alkoi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa hahmottua, Pariisin rauhansopimus, jota Suomi tunnollisesti noudatti, oli yhä voimassa. Vaikka sopimus sotilasartiklojen osalta irtisanottiin syyskuussa 1990, Horneteja hankittiin melkein se määrä kuin mitä Mig 21 ja Draken hävittäjiä oli ollut.

Nyt ilmavoimat toivovat jälleen suurin piirtein samaa lukua uusia koneita. Suomen maantieteellinen pinta-ala on laaja ja koneiden määrä on sikäli perustu, jos nykyisestä ilmapuolustuskyvystä halutaan pitää kiinni. Korkeintaan pohdittava voisi olla, voisiko pitkän matkan ilmatorjuntaohjuksilla, jollaisia Suomella ei tällä hetkellä ole, korvata pienen määrän koneista? Vai onko edelleen syytä pyrkiä 60 hävittäjään, joka historian paradoksina on sama luku kuin, mikä Pariisin rauhansopimuksessa Suomelle 71 vuotta sitten määrättiin.  

villejalovaara
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Ehdolla eduskuntaan 2023.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu