Puun polttamisen lisääminen ei ole ilmastoteko
Helsingin Sanomat uutisoi tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan.
Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut – vastusta naapuristossaan herättäneet – biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto.
Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa. Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.
Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.
Asia vilpitön. Täytyykin tilata Puolasta rekallinen kivihiiltä, niin ei tarvitse klapeja pilkkoa, energiapuuta lähimetsiköstä haeskella eikä ottaa askelta väärään suuntaan. Kivihiili soveltuu muuten myös auton polttoaineeksi aika hyvin. Siitä saa helpohkosti tehtyä generaattorikaasua, jolla taas bensiinimoottorin saa toimimaan helpommin, kuin vaikkapa perinteisellä häkäpöntöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kuin olisin lukenut jostakin miljoonantonnin kivihiilen korvaamista Helsingissä pienydinvoimalan avulla.
Eikös Venäjällä Pietarissa valmisteta pienydinvoimaloita proomuihin joten siltä vain tilaamaan semmoinen. Proomuydinvoimalan voi Helsinki sijoittaa parhaana katsomaansa paikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puun jättää metsään seisomaan, se mätänee. Mädäntyessä syntyy hiilidioksidia ja metaania.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko Ahola : eli ainoa ratkaistava ongelma on taloudellinen ja ilmaston mukaan kestävän kehityksen mukainen kuljetus.
Sen ratkaisemiseksi on sovittu jo vuonna 2011 EU liikennestrategia, jota mm IEA raportti, julkilausuman mukaan , syyskuulta 2018 tukee.
Eli ei toteutetakaan Helsingin rekka rallia vaan otetaan sisävesiliikenne käyttöön niin
https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-…
kuljetuksen päästöt putoavat kymmenesosaan rekkakuljetuksiin verraten ja valtiolle liikenteen ulkoiset kustannukset putoavat 83% kuorma auto liikenteen vastaavista:
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/…
ja saadaan sen jälkeen kotimainen Järvi Suomen puu myös Helsinkiin itämereltä ja Venäjältä rahdatun ulkolaisen puun sijaan .
Tätä jo vuonna 2009 VTT: realistiseksi toteamaa vaihtoehtoa jonka EU asetti jo vuonna 2011 strategiakseen ,on valtion tuella nyt aloitettu toden teolla tutkimaan Kotkassa
http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p…
Ilmoita asiaton viesti
Olipas tuo sisävesiraportti niin huonoa suomea, ettei siitä kyllä yhtään ymmärtänyt..
Jos ne sisävesikuljetukset ei saastuta yhtään, niin mikä on se voima, jolla puita liikutetaan? Tuskin purjeveneet?
Äänisaasteen hinnan ymmärrän äänivallien rakentamisena, mutta mikä on sosiaaliset kustannukset? Ja pitää laivakuljetuksiakin varten rakentaa väyliä ja satamia.
Muuten nuo ultrakeveät kuljetusalukset ovat varmasti hyvä vaihtoehto, jos ovat päästöttömiä eli aurinkosähköllä?
Ilmoita asiaton viesti
Toni: Kiitos palautteesta. Mainitsemasi sisävesi-power point oli- pitämäni esitelmän runko, johon laitoin kyllä viitteet ja jopa osaan linkit mistä selvennykset löytyisivät .
kaksi keissiä, joista voit katsoa vielä selventävää tietoa
1) Vesitie yhdistyksen lehti vuodelta 2010 erityisesti sivuilta 10 ja 11 :
https://docs.wixstatic.com/ugd/9247af_ff6103e1f836… ,
jossa selvitys ja laskelmavertailut Jyväskylän energian poltto raaka aineen kuljetusvaihtoehdoista ja niistä yhteiskunnalle syntyneistä kustannuksista niin rekka kuin vesiliikennevaihtoehdoille.
2) Kuopion tulevan sellutehtaan ympäristölupamenettelyyn laitettu perustelu ja laskelma tehtaan tarvitsemien raaka aineiden kuljetusvaihtoehdoista: rekka ja laivaliikenne vaihtoehtojen päästöistä vertailu ja (huonolla suomenkielellä ) selvitys miksi laskelma tulisi ottaa huomioon kun tuotantolaitoksen kokonnaispäästöjä arvioidaan ja myönnetään ympäristölupia. Nyt kuljetuksen päästöjä, ei energian kulutusta eikä yhteiskunnalle niistä tulevia kustannuksia lainkaan verrata ympäristölupaprosesseissa.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/…
Ilmoita asiaton viesti
#7
Eikö se ollut niin, että jos puu poltetaan tai se lahoaa syntyy samat jätteet.
Lahoaminen on hidasta palamista sanottiin kansakoulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Haja-asutus-Suomessa tulisijojen käyttö tuottaa mm. nokipäästöjä, jotka osaltaan ovat korvaamassa vähentyneiden metsäpalojen päästöjä. Eli homma kohdillaan. Helsingissä vaan mittakaava on toinen ja hirsipuuksi kelpaavan puuaineksen polttaminen nopeuttaa turhaan hiilen kiertoa.
HeSan artikkelin viittamassa selvityksessä ei näköjään huomioitu ollenkaan sitä, että puuta poltettaessa suuremmatkin CO2-päästöt ovat kuitenkin nopean kierron hiiltä, joka siis on sitoutunut puuainekseen alle sata vuotta sitten. Jos vielä metsiä hoidetaan kuten Suomessa, voidaan katsoa, että tulevan sadan vuoden aikana myös sama määrä hiiltä sitoutuu metsään, eli sehän on polton osalta hiilineutraalia pitemmälle ajalle tarkastelu ulotettuna. Kivihiili taas on hitaan kierron hiiltä, jonka CO2 ei palaa hiilikaivokseen.
Rekkaralli ei toki ole nykyään hiilineutraalia.
Totta kait kepulaiset ovat tarkoitushakuisia, mutta kyllä tuo selvityskin hieman haiskahtaa tarkoitushakuiselta.
Sitten olisi huomioitava uusien lämpövoimaloiden rakentamisen hiilipäästötkin. Esimerkiksi betonilla ja teräksellä on melkoinen hiilijalanjälki. Lämpövoimaloiden puurakentamisessakin on vielä yksi pikku juttu ratkaisematta. Tästä näkövinkkelistä ne maailman vähäpäästöisimmät Helenin hiilivoimalat tulisi ajaa elinkaarensa loppupuolelle. Kiinassa kuitenkin sama määrä hiilivoimaloita pistetään pystyyn, mitä Suomessa puretaan, eikä ole edes takuita, että niissä otettaisiin aina kaukolämpö talteen. Ettei maailma jää sen takia pelastumatta, jos Helsingissä hiukka liu’utetaan tuota tavoitetta. Säästyneillä resursseilla voidaan järjestää vaikka leipää leipäjonoihin ja ehkä rakentaa niitä lämpöpumppuja.
Ilmoita asiaton viesti
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu voi olla huoleti. Suomessa ei tulevaisuudessakaan kaadeta metsää polttamistarkoituksessa. Yksittäisiä puita toki, jos niillä ei ole tukkipuuarvoa tai käyttöä prosessiteollisuudessa.
Tyypillinen metsänomistaja Suomessa tähtää ennen kaikkea sahatavaran kasvatukseen. Jotta metsä tuottaisi mahdollisimman paljon tätä kalleinta ja hiiltä pisimmäksi aikaa sitovaa puutavaralajia, on metsää harvennettava 1 – 2 kertaa kiertoaikana.
Ensiharvennus tuottaa energia- ja kuitupuuta, toinen harvennus jo vähän tukkiakin. Ja katso: jäljelle jäävä puusto järeytyy ja sitoo itseensä hiiltä, joka päätyy sitten kattotuoleiksi, kaapin oviksi ja puukon kahvoiksi. Eikä kuitupuukaan pelkkää vessapaperin raaka-ainetta ole, vaan yhä enenevissä määrin eristemateriaaleja, pakkauksia ja muita muovinkorvikkeita.
Hakekattilaan ja saunapuiksi päätyvät sitten latvukset, ylijäreät tyvet, sinistynyt koivu, lahon syömät kuuset, hyönteisten vahingoittamat rungot, haarautuneet ja liian kierot yksilöt, puulajit joilla ei ole muuta kaupallista arvoa sekä tietysti ne ensiharvennusten rääpäleet, joista ei muuhun ole. Lisäksi polttoon menevät sahateollisuuden pinnat ja muut jätteet sekä vaikkapa huonekaluteollisuuden pilalle menneet erät, jopa sellun keiton sivuvirrat.
Puun polttaminen ei vaaranna metsiä eikä kilpaile sahojen kanssa samasta puutavarasta, vaan tukee kokonaisvaltaista metsätaloutta. Siinä muutetaan energiaksi se osa puustosta ja puutavarasta, joka muutenkin nopeimmin maatuisi ja vapauttaisi hiiltä ilmaan. Polttamatonkin puu vapauttaa hiilivaransa aikanaan, louhimatta jätetty kivihiili ei käytännössä koskaan.
Suomen metsien puuvaranto kasvaa kasvamistaan. Se ei ole suojelun ansiota, vaikka Suomen metsistä todella iso osa onkin suojelun piirissä. Se on metsätalouden ansiota. Metsätalouden, jossa pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman järeää puuta – haaskaamatta mitään muuta.
Puun kuljettaminen Helsinkiin on tietysti logistisesti haasteellista, mutta ei onneksi sen haasteellisempaa kuin kivihiilen kuljettaminen. Molemmat voi lastata laivaan ja purkaa sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa:
”Puun kuljettaminen Helsinkiin on tietysti logistisesti haasteellista, mutta ei onneksi sen haasteellisempaa kuin kivihiilen kuljettaminen. Molemmat voi lastata laivaan ja purkaa sieltä. ”
Yksi ongelma meillä on. Erityisesti vuodesta 2011 alkaen on rakennettu hallitusten toimesta tietoisesti ns ”Suomi on Saari” liikennejärjestelmää ja siksi on jätetty tietoisesti mm paljon puhutut korjausvelka arviot tekemättä yhdelle liikennemuodolle. Sisävesiliikenteelle ja sen väylille.
Niistä ei ole tahdottu tehdä yhtenäistä liikenneverkkoa, juuri em syystä. Siksi, että sisäsuomesta ei valuisi metsäraaka ainetta rannikolle tai pahimmassa tapauksessa jopa Saksaan. Ja edelleenkään , siksi meillä ei ole vesiliikenneverkkoa Järvi Suomessa , eikä sieltä suoria meriyhteyksiä esim. Porista ja Kotkasta ja vieläkin , siksi korjausvelkaa ei ole laskettu, eikä arvioitu valtion toimesta sisävesiväylille lainkaan.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/14.1-korjausvelka-määrittely-ja-mitä-sisävesiväylien-suhteen-ei-ole-tehty-.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tätä asiantuntijan kirjoittamaa blogia ja tekstiä suosittelen myös
metsänpolttajien ja biomassarahastajien puhujalle, Rainingolle luettavaksi, jotta tulisi edes viitteellinen ymmärrys energia asioista:
http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26502…
Kehottaisin myös tutustumaan sitoutumattomien huippuasiantuntijoiden kuten Prof. Ollikaisen arvioon biomassa todellisesta saasteellisuudesta vaikkapa fossiilisiin verrattun, eli noin nelinkertainen.
Järjellisen energiapolitiikan avainosa on modernin ydinvoiman lisääminen ja metaanikaasut liikenteessä siihen kunnes saadaan teollisen mittakaavan synteettisten hiilidioksidista johdettujen nestemäisten polttoaineiden tuotanto käyntiin.
Ensimmäinen korjattava toimenpide olisi metsän kaiken muun paitsi kotitalouspolttamisen lopettaminen kun sen kokonaisssaasteet eivät maata kaatavia ole vaikka edustavatkin puun polttamisen kaikkein saastuttavinta vaihtoehtoa.
Koneellinen metsäpohjan rikkominen avohakkuilla heti seis sillä se päästää vielä enemmän hiiltä kuin liian nuorena kaadettu puu.
Mänty kasvaa iloisesti vielä 200 vuotiaana ja Kuusi vielä reippaasti yli 100 vuotiaana. Havupuut alkavat lahota elleivät keloudu vasta satoja vuosia vanhoina.
Lehtipuut toki nuorempina.
Itkosen mainitsemat kivihiilivoimalat kaikki edustavat viimeisintä ja tehokkaimmin päästövähennettyjä kattiloita ja ne pitäisi ehdottomasti säilyttää suurien kivihiilivarastojen kanssa kriisi-ja mahdolliseksi huippuvoimaksi täyslämmöllä ajettuna. Varsinainen pika voima eli säätövoima pitäisi tuottaa maakaasun pohjaavilla CPH laitoksilla. Sellaisia saa varsin pienellä suhteellisella hinnalla rakennettua kaasuturbiinin ja HRSG kattilan yhdistelminä jopa 2 GW+ tehon laitoksina. Sellaisiin metsäjussit voisivat tuottaa biokaasua mutta ilman tukia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Mikko Toivonen linkistä. Luin mielenkiinnolla Jyrki Itkosen kirjoituksen ja minulle syntyi ahaa-elämysten ohessa viihteellinen käsitys siitä, että taisit löytää innoissasi joko minun tai Itkosen kirjoituksesta jotain, jota siellä ei ole.
Vaikka en ihan koko Itkosen settiä allekirjoitakaan, en kuitenkaan löytänyt kirjoituksistamme merkittäviä ristiriitoja, sen verran eri asioita käsittelimme.
Itkonen kritisoi toimivien ja modernien voimaloiden alas ajamista elinkaarensa keskellä. Minä puolestani kerroin, minkälaisesta puuaineksesta puuenergiaa kerätään. Konemestari, ex-voimalaitospäällikkö, DI Jyrki Itkonen on epäilemättä minua paremmin selvillä voimaloiden teknologiasta. Metsänomistaja, hakelämmittäjä, MMM Teppo Raininko antaa kuitenkin aika hyvän vastuksen, mitä tulee tietämykseen metsän kasvusta ja eri puutavaralajien hyödyntämisestä.
Mitä havupuiden kasvuun tulee, niiden iloisuus ja reippaus alkaa olla ohi sadan vuoden jälkeen. Kaksisataavuotiaana mänty ei sisällä kovinkaan paljoa enempää hiiltä kuin satavuotiaana. Se ei juurikaan enää veny pituutta, ei paljoa enää järeydykään, mutta oksia on jäänyt matkan varrelle jos melkoinen kasa. Tai eiväthän ne kasassa ole, vaan valtaosin jo maatuneena ja hiilensä luovuttaneena. Saman ikäisenä kuusi – silloin harvoin, kun niin vanhaksi kykenee – on usein menettänyt jo ison osan tyvipuustaan juurikäävän aiheuttamalle tyvilaholle. Sitten ei tarvita enää suurtakaan myrskyä, niin jo kuusi ryskyen kaatuu. Elleivät tuhohyönteiset ole ehtineet ensin.
Tyvilahosta aiheutuu arviolta 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot Suomen metsätaloudelle. Etelä-Suomen 80-100-vuotiaissa kuusikoissa lahopuun osuus on helposti neljänneksen puuston kokonaismäärästä.
Suomen vanhimpana pidetään mäntyä, joka on sinnitellyt lähes 800 vuotta Urho Kekkosen kansallispuistona nykyisin tunnetussa paikassa, Lapissa. Se on rungon tilavuudeltaan tuskin talousmetsän harvennushakkuupuuta suurempi. Se on upea luonnon taideteos, mutta hiilen sidonnan kannalta on parempi, ettei samanlaisia ihan joka hehtaarilla kasva. Ainakaan montaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi laivalastillinen hiiltä vastaa kuutta laivalastillista puupellettejä. Näin kertoi ESL Shippingin toimitusjohtaja Kauppalehdessä noin viikko sitten. No sehän kelpaa varustamolle, että saavat lisätä bulkkirahdin kuljetusta kuusinkertaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
no miten te sitten lämmitätte Helsingin seudun, jos ei hiiltä ja puuta vai käykö tässä sillai, että ei saa ollenkaa enää millään lämittää ja käykö tässä sillai, että lihaakaan ei saa syödä, autolla ajaa ja kasviksissakin on nitraatteja kun lannoitetaan niitä, vai pitääkö kohta vain kävellä tai ajaa polkupyörällä vai?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, metsien pohjat ovat myös hiilen sitojia ja metsiä pitäisi lisätä
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on täynnä maantiekarttoja. Mutta missä on vesistökartat? Vesistöt ovat olennaisempia kuin maantiet.
Aina kun ajan jonkin sillan yli tai näen tien vieressä joen tai järven, yritän miettiä mikä vesistö on kyseessä, mistä vesi tulee, mihin se virtaa, missä laskee mereen.
Esimerkki: Savonrannan tienoilla on todella komeita siltoja, niiden alla on laivaväylä. Kyseessä täytyy olla syväväylä Itämereltä Ylä-Karjalaan. Savonlinnassa valmistuu juuri tosikorkea uusi silta, laivaväylän siirto pois Kyrönsalmesta. Mutta miten tuo vesistö jatkuu kohti Joensuuta ja kohti Kallavettä? Miten laivaväylä kiemurtelee? Mitkä järvet? Mitkä kanavat? Lossit? Mihin kohtaan se Heinäveden kaivos sijoittuisi? Miten sen jätteet virtaisivat kohti Saimaan selkiä? Jne. Jne.
Vesistöjen kulku, vesillä kulku, kalastojen tila ja lisääntyminen ym on vuosikymmenten ajan vaiettu. On aika kääntää lehti. Virtavesikapina, vesilain remontti, liikennöinnin elvyttäminen, kenties puunkin liikuttelu.
Vesistöjen ja vesiväylien arvon palauttaminen on ilmastoteko.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani joitain linkkejä joilla pääset alkuun:
1) http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html Linkistä selviää aika hyvin kokonaisuus ja viimeisen 200 vuoden aikana tehdyt kanavoinnit niin vesistöjen välillä kuin mereen.
2) http://www.sisavesi.fi/?page_id=14 Liikenneverkot suomessa. mukana sisävesiliikenneväylät sekä sisävesiliikenne ja huomiot siitä, miten sisävesiliikenteen tarvitsema liikenneverkko jätettiin kokonaisuudesta pois.
3)Perustietoa liikenneverkko korjausvelka määritelmästä ja sen poliittisesti valitusta, puutteellisestä käytöstä, jolla sisävesiliikenne kehittäminen käytänössä jätettiin tekemättä.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/14.1-korjausvelka-määrittely-ja-mitä-sisävesiväylien-suhteen-ei-ole-tehty-.pdf
Ilmoita asiaton viesti
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/14.1-korjausvelka-määrittely-ja-mitä-sisävesiväylien-suhteen-ei-ole-tehty-.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Toimivien voimalaitosten purkaminen on vihreää kerskakulutusta ja suurta luononvarojen tuhlausta, koska CO2-päästötkään eivät vähene grammaakaan, eikä kunnon korvaavaa tuotantoa ole tarjolla. Siitä asiasta minäkin kirjoitin omaan blogiini.
Se mikä siinä on kolikon toinen puoli, on se, että energia-alalla ei eletä kvarttaalitaloudessa, vaan erittäin raskaat invstoinnit tehdään 50 vuoden aikajänteelle. Voimalaitos on kaupungin sydän, jonne johtavat paksuimmat enegiaputket ja -johdot ja nekin on rakennettava. Nyt Helsingissä omistaja eli kaupunginvaltuusto on vuonna 2015 tehnyt erittäin suuren 20-20-20 päätöksen, jossa tehdyn selvityksen eri vaihtoehdoista on valittu yksi, jota on lähdetty toteuttamaan ja johon Hanasaaren purkaminen perustuu. Sitten on hallituksen hiillaki 2029, joka on puhdasta aluepolitiikkaa.
Kuten entisten toimitusjohtajienkin paperi osoittaa, kaupunginvaltuuston päätöksessä siirtyä hiilestä biovoimaan ei ole mitään järkeä, ja se kyllä on ollut valtuuston tiedossa, kun ovat sitovan päätöksensä vuonna 2015 tehneet. Ja demarit vihreiden ohella huusivat kovimpaan ääneen siinä valtuuston kokouksessa, jossa päätös puun polttamiseen tehtiin. Sen voi katsoa vaikkapa netistä
https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/vid…
Kristilliset ja perussuomalaiset olivat ainoita, joilla oli suhteellisuudentajua tuossa kokouksessa.Alkaa 2h 15 min kohdalta.
Pahintahan tässä on se, että tärkeistä energia-asioista päättävät poliitikot eivät ymmärrä itse asiasta yhtään mitään ja torttuna tortun päälle muutaman vuoden välein keksivät, että ei se meidän päätöksemme ollutkaan hyvä, kun vaikkapa siinä puun poltamisessa ei olekaan mitään järkeä, vaikka se meille kerrottiin 2015 ja tehdäänkin nyt sitten jotain muuta. Sillä menetelmällä kuluu a) rahaa suunnitteluun ja b) mitään ei koskaan ehdi vamistua, kun valtuusto 2-4 vuoden välein keksii jonkun entistä paremman vaihtohtoehdon, kun edellinen päätös on vielä suunnitteluvaiheessa. Voimalaitosta kun ei suunnitella ja rakenneta muutamassa vuodessa.
Mitä vielä vapailla markkinoilla toimivan energiaa tuottavan osakeyhtiön toimintaan puuttumiseen tulee, niin sitä en ymmärrä sen paremmin BIOSin ja entisen tj:n osalta, kuin valtuustonkaan osalta. Helenissä a) itse tunnetaan oma energiantuotannon lähtötilanne parhaiten ja siellä on korkeasti koulutettuja energia-asiantuntijoita eri vaihtoehtoja tutkimaan ja b) hyvässä johtamiskulttuurissa omistajan nimeämä yhtiön hallitus valvoo, että yhtiö toimii osakeyhtiö-, Suomen- ja EU-lakien mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26502…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 20% päästövähennys ei pitäisi olla paha rasti, kun kerran ilmastotieteilijöiden mukaan se syntyy itsestään. Arvio lämmitystarveluvun laskusta on noin 1000 pinnaa, jolloin Helsinki siirtyisi jostain 3800 tasosta 2800:aan, eli lämmityksessä syntyisi noin 26% säästö.
Jos taas lämmitystarve ei vähene, silloin ei ilmastokaan ole lämmennyt ja silloin koko ongelmaa ei edes ole. Aivan pelkkään sähköntuotantoon kivihiiltä ei varmaan kannata käyttää.
Syy vähennyksiin ei ole tekninen vaan se, että sillä voisi saada edes jotain uskottavuutta niihin vaatimuksiin, joita jatkuvasti muille esitetään. Esimerkiksi nykyisessä asuinkunnassani uusiutuvilla tuotetaan noin 500% sähköstä ja siitä huolimatta melkein päivittäin painostetaan tuota osuutta kasvattamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Usko pois, että tuo ajatus, että lämmitystarpeen väheneminen vähentää päästöjä, ei kelpaa. Se ulosmitataan sillä, että kun sitten ilmasto viileneekin, niin lämmitystarve kasvaa. Ei se käy ideologiaan. Hyi sinua, että edes päästelet tuollaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä oli taas näitä puun energiakäyttöön liittyviä kliseitä koostettuina, joita Bios on ilmeisen hyvin saanut lobattua poliitikkojen suuhun.
Vaikka nyt se, että meillä ei kokonaisia puita polteta energiaksi – bioenergia syntyy sivutuotteista ja jätteistä. Mikäli poltetaan niitä jätteitä, joilla on khk-päästön nollautuminen on hidasta, niin näin ei kuitenkaan ole kaikilla raaka-aineilla. Eli siis osalla raaka-aineista.
Ymmärrän kyllä, että politiikoilla on vain tarve tehdä asioista kyllä/ei-kysymyksiä ja uskondogmeja, jonka jälkeen siihen väliin ei jää mitään. Kun ei ajattelu parempaan taivu.
Teimme asioista faktantarkistusta kk sitten.
https://www.talouselama.fi/uutiset/bioenergiavaitt…
Bios ei oikeastaan kerro tieteellisiä faktoja, vaan tekee yksipuolista poliittista lobbausta. Käyttää siihen valiten faktoja sopivasti.
Ilmoita asiaton viesti