Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä
Helsinkiläisten ei kannata rakentaa energiantuotantoaan pelkästään puun ja pelletin varaan. Se ei vähentäisi päästöjä ja polttoaine tuotaisiin todennäköisesti ulkomailta. Kaukolämpö on mahdollista tuottaa päästöttömästi, jos vain haluamme.
Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.
Suurin ongelma ovat päästöt: biomassa on päästötöntä vain teoriassa. Sen polttamisesta vapautuvat CO2-päästöt sitoutuvat takaisin metsiin vasta 100 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on aivan liian pitkä aika. Meidän pitää lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto jo vuoteen 2050 mennessä lähes kokonaan.
Bioenergia on ongelmallinen myös kaupunkiympäristön kannalta. Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellaan biovoimalahanketta, joka on herättänyt lähialueen asukkaissa vastustusta. Suunnitellun laitoksen alueella pystytään varastoimaan kerrallaan vain kolmen päivän tarvetta vastaava määrä polttoainetta. Se tarkoittaa hurjaa lisäystä raskaan liikenteen määrään: arkipäivisin 2-3 rekkakuormallista polttoainetta tunnissa, yhteensä 40 rekkaa vuorokaudessa.
Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.
Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.
Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.
Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.
Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY
Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu (sd.), Helsinki
Helsingin Energia tuottaa nyt jo puhtainta mahdollista energiaa!
Ei ole minkäänlaista näyttöä todellisuudesta, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt olisivat olleet hallitsevana syynä viimeaikaiseenkaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Viimeaikainen pari vuosikymmentä osoittaa myöskin, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ei havaittavasti ilmaston lämpötilaa nosta. Kun tähän vielä lisätään se, että sekä geologiset että viimeaikaiset havainnot osoittavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien seuraavan ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin, on ilmeisen mahdotonta uskoa hiilidioksidin
kokonaispäästöjenkään olevan ilmaston hallisematon lämpenemisuhka, ihmisperäisistä hiilidioksipäästöistä puhumattakaan.
Näeän asian niin yksinkinkertaisena, että sen voivat poliitikotkin maallikkoina ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa.”
Oikeastihan yhtäkään noista ”vaihtoehdoista” ei ole olemassa Helsingin tarvitseman kaukolämmön mittakaavassa. Ainoa tapa pitää Helsingin asunnot lämpiminä on polttaa jotain.
Osaako blogisti omin sanoin esimerkiksi kertoa, miten aurinkovoimaa a) varastoidaan tai b) käytetään suoraan asuntojen lämmittämiseen kylminä pakkasöinä?
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkovoimaa voidaan näppärästi varastoida tekemällä siitä kesän aikana monimutkaisen fotosynteesireaktion avulla ns biomassaa ja ottamalla sitten tästä massasta energia talvella. Jos vain poliittista tahtoa, ja ennen kaikkea tukiaisrahoja riittää, niin menetelmä saadaan lanseerattua muutamien vuosien sisällä. Se on tälläkin hetkellä jo koekäytössä muutamalla kesämökillä.
Ilmoita asiaton viesti
😀
Itse asiassa olen innovoinut tämän prosessin niin pitkälle, että se toimii ainakin minun kotonani jo ilman tukiaisia. Hölmö kun olen.
Ilmoita asiaton viesti
No ei siihen puun polttamisessa vapautuvan co2:n sitoutumiseen ihan sataa vuotta mene. Se sitoutuu metsiin seuraavan kasvukauden aikana olettaen, että metsät kasvavat enemmän kuin mitä niitä hakataan.
Rekkarallia taas voi helpottaa tilaamalla polttopuut satamaan laivalla. Silloin se tuntuu kuin edelleen lastaisi tuttua ja turvallista kivihiiltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä
Helsinkiläisten ei kannata rakentaa energiantuotantoaan pelkästään puun ja pelletin varaan.”
Ei toki, mutta ei kai ole ollut tarkoituskaan? Hiilen korvaaminen on niin valtava ponnistus, että puutakin siinä tarvitaan muiden ohella.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkas Jalovaaralta on jäänyt huomaamatta, että 40 vuorokautista rekkaa vastaa myös kokojunaa? Tattarisuolle ei rataa kulje, mutta mikä estää voimalaitoksen sijoittamisen Vuosaaren satamaradan varrelle?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kaukolämpöhän on samalla tavalla päästötöntä kuin sähköautoilu, kun ei huomioida satunnaisia putkirikkoja eikä sähköautojen tulipaloja. Ei kuitenkaan blogisti ole vaatimassa sähköautoilun päästöttömyyttä?
Ilmoita asiaton viesti