Alkavatko nyt pitkät jäähyväiset Suomen julkiselle terveydenhuollolle?
Kokoomus sai yksityistämisen, keskusta lujitettua valtansa maakunnissa ja perussuomalaiset saivat olla mukana apumiehenä toteuttamassa edellä mainittujen valtapoliittisia tavoitteita. Jos sote-uudistus viedään läpi jotakuinkin nyt esillä olleella tavalla, se on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan.
Timo Soinille ja perussuomalaisille ratkaisussa tärkeintä näytti olleen mahdollisuus jatkaa hallituksessa. Mitään itsenäistä puumerkkiä lopputuloksessa ei näy vaikka sosiaali- ja terveysministerin salkku on puolueella. Suurin voittaja on kokoomus tai oikeastaan yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Kokoomuksen vuosikaudet ajama valinnanvapaus, jossa asiakkaat voivat valita itse että käyttävätkö julkista vai yksityistä terveyspalvelua, vihdoin toteutuu. Julkisen puolen laajaa yhtiöittämistä ei ole tehty edes Ruotsissa, jossa valinnanvapaus. Eli Suomessa ollaan nyt hyppäämässä lähimpään verrokkimaahan nähden tuntemattoon todellisuuteen.
Toteutuessaan vallinnanvapaus muuttaa historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Käytännössä tämä tarkoittanee julkisen terveydenhuollon hidasta alasajoa maastamme. Julkiset palvelut joudutaan yhtiöittämään, jotta ne voisivat edes teoriassa koittaa pärjätä kilpailussa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Tieto, että Suomessa on terveysalalla rahaa jaossa, voi tuoda myös uusia kansainvälisiä toimijoita apajille.
Mitä mahdollisuuksia julkisella sektorilla on pärjätä kisassa kotimaisten ja kansainvälisten terveysjättiläisten kanssa? Tuskin mitään. Pidemmällä aikavälillä ei ole vaikea nähdä, että jos tälle tielle lähdetään, tunnelin päässä näkyy julkisen terveydenhuollon kuihtuminen ja lopulta katoaminen Suomesta. Tämän jälkeen monopoliasemaan päässeet yksityiset jättiläiset voivat hinnoitella palvelunsa miten tahtovat. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy olisi Suomessa varallisuudesta kiinni. Onko tämä se, mitä Suomessa haluamme?
”Alkavatko nyt pitkät jäähyväiset Suomen julkiselle terveydenhuollolle?”
Se on menoa nyt, eikä nokitusta. Kupparisannat tulevat takaisin ja jos ei virolainen viina, terva ja sauna auta, niin tauti on demareille kuolemaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tänäpäivänä vaidoin julkisen terveydenhuollon pariin ja irtosin Attendosta, johon kunnanvaltuuston enemmistöpäätöksellä keskustalaiset minutkin saattoivat, lääkärin vastaanottoaika päivystyspotilaana järjestyi välittömästi, kiitos julkiselle terveydenhuollolle, tosin matka jatkui 37 kilometriä, mutta meillä täällä pohjoisessa sillä ei ole merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihmiset saavat valita julkisen ja yksityisen välillä, niin ei tuo pahalta kuulosta. Mikäli julkinen ei sitten pärjää kilpailussa, niin julkinen tekee jotain väärin eikä sille ole tarvetta.
http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Ilmoita asiaton viesti
#3
Julkinen puoli alkoi roihnaamaan, että heille annettiin liian vähän aikaa laittaa itsensä iskukuntoon?
Mitä? Eikö ne aikaisemmin ottaneet työtään vakavissaan?
Demari ottaa paljon ja antaa vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ne, joilla on rahaa saavat valita. Niinhän tuo yksityinen sektori toimii. Muut jäävät ilman kokonaan ilman.
Yksityinen sektori epäsuorasti julkisrahoitteisena taas toimii niin että kaikki kollektiivisesti maksavat yritysjohtajille ”vähän” karkkirahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ihmiset saavat valita julkisen ja yksityisen välillä, niin ei tuo pahalta kuulosta”
Nythän me näemme sitä kilpailua ja julkinen on jo hävinnyt kun lääkäriin pääsee kuukauden jonotuksella, yksityiseen samana päivänä. Kun toiselle kilpailjalle annetaan sadan kilon reppu juoksukilpailussa niin vaikea on samaan vauhtiin kyetä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos julkisen sektorin toimijat eivät pysty muuttamaan toimintatapojaan”
Julkinen sairaanhoito tulisi edulliseksi ja pystyisi kilpailemaan yksityisen kanssa kun lopettaisi kokonaan erikoissairaanhoidon.
Ilmoita asiaton viesti
Ja palatsien rakentamisen! KYSissä ja tikkamäellä Joensuussa on rakennettu maan alle ja päälle kilometreittäin tyhjiä käytäviä ja huoneita joilla ei ole mitään käyttöä. Kuluja kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
SOTE:ssa syntyy 18 hallintoaluetta jotka vastaavat alueen terveydenhoidosta.
Käytännössä 18 terveysalan jättiläistä jotka pystyvät kilpailemaan pirstaleisen yksityisen terveyspalveluja tuottavien yritysten kanssa. Ei ole ymmäretty, että SOTE:n tarkoitus on säästää 3 miljardia. Kun säästöä syntyy niin ei ole suurtakaan merkitystä miten se säästö syntyy.
Jos julkisen sektorin toimijat eivät pysty muuttamaan toimintatapojaan, parantamaan tehokkuuttaan ja palvelujaan, ne häviävät varmasti yksityiselle sektorille.
Julkisen palvelun tehottomuus on juuri syy siihen miksi yksityiselle sektorille on ollut mahdollista päästä markkinoille. Ovet on suorastaan pidetty auki. Miksi 1,5 miljonaa palkansaajaa nauttii yksityisen sektorin työterveyspalvelusta. Siksi koska se on tehokasta ja palkansaajat sitä vaativat ja haluavat. Koska dosentti on käynyt viimeksi julkisen terveydenhoidon jonossa ?
Kun valtio vastaa kustannuksista on selvää, että julkisella sektorilla on selvä kilpailuetu yksityiseen sektoriin nähden. Julkinen sektori säästää rakenteissa alueiden laajuntuessa kuntatasolta hallintoaluetasoon joka vähentää byrokratiaa, eikä julkinen sektori maksa yritys-eikä kiinteistöveroa. Julkisella sektorilla on etulyöntiasema ja täällä kauhistellaan, että asioita pitäisi parantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Asiassa on olennaista huomata, että julkisen palvelun määritelmän mukaan SOTE alueiden kilpailuttamissa palveluissa on kyse edelleenkin julkisesta palvelusta, vaikkakin se sopimusperusteisesti tuotetaan tilauspalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Tämän tulee merkitä myös yksityisen palveluntuottaja osalta velvoitetta pitää julkisen palvelutuotannon ja yksityisen markkinaehtoisen palvelutuotannon liiketoimintasektorit erillään.
Käytännössä tämän tulisi merkitä mm. sitä, että palveluntuotantosopimuksiin kirjataan kulloisetkin kattohinnat, jota korkeampaa hintaa ei ole lupa periä maksukykyisilitäkään asiakkailta sekä toisaalta sopimuskirjausta ettei julkisen palvelutuotannon asiakasta ole lupa lähetteellä siirtää saman konsernin tuottamien yksityisten palvelujen piiriin. Selkeintä olisi jos julkisen palveluntuotannon osalta myös laskutus kulkisi edelleen julkisyhteisön kautta.
On siis tehtävä selvä ero SOTE alueiden ja palveluntuottajien välisiin sopimuksiin perustuvien palvelujen ja toisaalta julkisin varoin tuettujen kaupallisten palvelujen välillä.
Otan vertailuesimerkin päivähoidon puolelta, jonka piirissä jo nykyisellään toimii sekä kunnallista päivähoitoa tuottavia yksityisiä päiväkoteja ja toisaalta sellaisia yksityisiä päiväkoteja, joiden toimintaa kunta tavalla tai toisella tukee. Ensin mainituissa perheet maksavat palvelusta täsmälleen saman hinnan kuin kunnan itse tuottamista palveluista.
Rinnakkaisvertailuesimerkkinä on yksityinen hammashoito, jossa asiakkailta laskutettavat hinnat voivat olla moninkertaisia verrattuna suositushintoihin. Sopimusperusteisesti tuotetun julkisen palvelun osalta näin ei voi olla.
Ilmoita asiaton viesti