Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Lamautunut maa ei piristy koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamalla

Suomi otti tänään ison askeleen markkinaliberalismin suuntaan, kun eduskunta päätti vapauttaa kauppojen aukioloajat. Se, että miten päätös käytännössä vaikuttaa yhteiskuntaan ja talouteen jää nähtäväksi. Selvää on, että vain yöllä kaupassa käymällä ei Suomea nosteta taantumasta, vaan tämä tapahtuu saamalla ulkomaankauppaan vauhtia. Tämä puolestaan edellyttää yrityksiltämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa huipputason osaamista. 

Osaamisen kasvattamiseen sijaan, kurssi näyttä kuitenkin olevan meillä päinvastainen. Antero Muikka käsitteli Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viime sunnuntaina (HS 13.12) Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koulutukseen kohdistamia leikkauksia korostaen sivistyksen suurta itseisarvoista merkitystä kansankunnan tulevaisuudelle. 

Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on leikata neljän vuoden aikana leikkaa koulutuksesta ja opintotuista 611 miljoonaa euroa.  Helsingin yliopistolla hallituksen linjanvalinnan johdosta joulua on odotettu paremmassakin tunnelmassa. Helsingin yliopistoon kohdistuvat yhteensä 106 miljoonan euron leikkaukset hallituskauden loppupuolella. Tämä on 20 prosenttia yliopiston perusrahoituksesta. Reilusti yli tuhatta yliopistolaista koskevia YT-neuvotteluja on käyty tämä syksy ja tieto siitä, että kuka saa jäädä ja kuka lähtee, tulee vasta ensi vuoden alussa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan tuore päätös sivistää Suomea poistamalla apteekkikompensaatio oli jälleen yliopistolle ämpärillinen kylmää vettä.  Apteekkikompensaation poisto leikkaa Helsingin ylipiston perusrahoituksesta noin 30 miljoonaa euroa jo vuonna 2016. Kokonaisuudessaan säästötarve on ensi vuonna 54 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 500 ammattiosaajan henkilötyövuotta. Se, että miten Suomi nostetaan taloudellisesta ja henkisestä lamasta leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ei ole avautunut monellekaan yliopistolla. Ennen vaaleja kaikki olivat vielä sitä mieltä, että koulutuksesta ei ole enää varaa leikata.

Lähihistoriasta tiedämme, että edellisestä 1990-luvun lamasta selvisimme lopulta juuri näihin kahteen panostamalla. Pienen maan paras valttikortti globaaleilla talousmarkkinoilla on huippuunsa viety koulutus ja tutkimus, jonka kautta yrityksille ja teollisuudella syntyy päteviä osaa ja uusia innovaatioita. Koska lama on myös henkinen, sivistykseen satsaamisella on se voittamisessa suuri merkitys. Tämän johdosta hallituksen kanttaisi vielä kertaalleen pohtia, että ovatko koulutusleikkaukset viisasta politikkaa vai vievätkö ne maan niin sanotusti ojasta allikkoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tutkimusrahat kolminkertaistuivat 1995-2008 ja tulokset vain heikkenivät. Liian löysä raha on tehnyt ilmeisesti hallaa.

Falch ja Fischer (2008) löysivät sellaisenkin hassun tuloksen että suuret sosiaalimenot korreloivat negatiivisesti opintomenestyksen kanssa.

Entä jos leikkaukset johtavatkin vain parempiin tuloksiin?

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Mitkä tutkimusrahat? Eivät ainakaan yliopistolliseen tutkimukseen tulevat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rahoitus maailman kärkeä, taso heikkoa? (2009). En äkkiä löytänyt sitä viitettä jotta olisin voinut tarkistaa yliopistojen tutkimusrahoituksen kasvuvauhdin, mutta kova se oli aina vuoteen 2008 saakka.

http://yle.fi/uutiset/suomessa_paljon_tutkijoita_-...

Jyrki Paldán

Esittämäsi tutkimusrahojen ja -tulosten välinen kausaliteetti ei juuri voisi olla heikommalla pohjalla. En edes tiedä mihin "tuloksiin" viittaat, mutta oletan että kyseessä on joku kansainvälinen vertailu. Voisit vaikka aluksi esittää missä valtiossa saadaan merkittävästi parempia tuloksia huomattavasti pienemmällä rahoituksella.

Mitä taas tulee tuohon Fischerin ja Falchiin, tarkoititko heidän laatimaansa selvitystä: "Does a generous welfare state crowd out student achievement?"? Sehän nimittäin ei liity korkeakouluihin yhtikäs mitenkään. Selvityksen koko oletettu kausaliteettikin tuntuu ainakin minusta täysin päättömältä. Ihanko oikeasti 15-vuotias(vanhin ikä, jota selvitys tutki) oppii huonommin kun valtion sosiaalimenot ovat liian korkeat? Etenkin kun tutkitut menot ovat hajanaisuudessaan valtavat. Esimerkiksi se papan eläke ihan varmasti vaikuttaa siihen kuinka se napero jaksaa koulussa painaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yllä on YLEn referaatti Akatemian raportista vuodelta 2009 kun rahoitus oli huippukorkealla. Rahoitus ja tutkijoiden määrä maailman kärkeä, vaikuttavuus OECD-maiden keskitasoa. Väistämättä väliin jää maita jotka tekevät parempaa tutkimusta pienemmällä rahalla. Myös Knuuti on tehnyt suomalaisesta tutkimuksesta mielenkiintoista joskin suppea analyysiä:

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/suomen-tiet...

Erityisen heikosti Knuutin mukaan Suomessa pärjää tekniikan ja luonnontieteen alan tutkimus. Ne ovat kuitenkin kaupallisten innovaatioiden kannalta hyvin merkittäviä alueita.

On helppo kuvitella kausaalimekanismeja anteliaan sosiaaliturvan ja huonon koulusuorituksen välillä. Lähinnä kyse nyt kuitenkin oli hyvin spekulatiivisesta heitosta.

En halua lakkauttaa tutkimusta. Muistutan vain että tutkimukseen käytetyt panostukset ovat Suomessa vielä leikkausten jälkeenkin aivan kansainvälistä kärkeä. Sivistysvaltiota ei olla romuttamassa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #9

"Rahoitus ja tutkijoiden määrä maailman kärkeä, vaikuttavuus OECD-maiden keskitasoa."

Niin, huomautettakoon nyt kuitenkin että tuo OECD:n R&D selvitys mittaa kaiken R&D:n suhdetta BKT:hen, ei ainoastaan korkeakoulujen. Yritysten sisäisten tutkimusyksiköiden panos on siinä myös mukana. Ja kuten aina BKT:hen suhteutetuissa mittareissa, lukema kertoo ihan yhtä lailla BKT:n kehityksestä kuin kulujenkin kehityksestä. Esimerkiksi vuonna 2007 koettiin valtava nousu tuossa suhdeluvussa, yllätys, yllätys. Onko selittävänä tekijänä siihen BKT:n lasku vai kulujen nousu?

Joka tapauksessa opetuksen ja tutkimuksen laatuun vaikuttaa niin runsas määrä tekijöitä(ehkä ei kuitenkaan merkittävästi se papan eläke tai yläasteikäisten pisa-menestys), että pelkkä karrikoitujen lukujen tuijottaminen ei johda yhtikäs mihinkään. Selvää kuitenkin on että tutkimus ja koulutus vaatii rahoituksensa toimiakseen, ihan kuten kaikki muukin.

"Erityisen heikosti Knuutin mukaan Suomessa pärjää tekniikan ja luonnontieteen alan tutkimus."

Noinpa, mutta se ei selity ainakaan rahoituksen painotuksella:

http://i.imgur.com/VmZIjue.png

Joko nykyinen rahoitus ei vain ole kokonaisuudessaan riittävä, tai sitten ongelma on jossain muualla. Itse veikkaisin suurimmaksi tekijäksi väestöpohjan pienuuden ja kansainvälisen houkuttelevuuden heikkouden(etenkin nyt kun lukukausimaksut astuvat voimaan ETA-alueen ulkopuolisille). Huippuyliopistojen fysiikanlaitosten keskimääräiset älykkyysosamäärät kun huitelevat jossain lähes 140:n paikkeilla, voi näin pienellä väestöpohjalla olla äärimmäisen vaikeaa päästä samaan.

"On helppo kuvitella kausaalimekanismeja anteliaan sosiaaliturvan ja huonon koulusuorituksen välillä."

Helppohan se on kuvitella ihan mitä vain kun on sopivat värilinssit päässä.

Lopuksi ihan sivuhuomautuksena, Suomen korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen käytetään yhteensä noin 3,2 miljardia euroa vuosittain, joka sattumoisin on miltei sama kuin pelkän Yalen vuosikustannukset viime vuonna(euroissa hieman yli 3 miljardia). Suomen 50 000 tutkijaa ja 300 000 opiskelijaa tulevat siis toimeen samalla rahasummalla kuin Yalen vajaa 10 000 opiskelijaa ja 7000 tutkijaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

BKT lähti laskemaan vasta 2008-2009 vuodenvaihteessa.

Kyllä, jossain on vikaa. Itse luulisin että suomalaiset yliopistot hajauttavat voimavaroja liikaa. Tehdään mieluummin vähän ja laadukasta kuin paljon hyödytöntä tutkimusta. Kaikkea ei tosiaan tarvitse opettaa Helsingissä, eikä edes Suomessa. Palvellaan työelämää 'akateemisella ammattikoululla' ja suunnataan tutkimus omiin vahvuuksiin.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Olen kuullut tällaisen sanonnan: "Pakko on paras muusa".

Onkohan siinä mitään perää?

Käyttäjän KalleParonen kuva
Kalle Paronen

Hankalahan noita on yksityistää, ellei ensin vähän leikata. Näin se käy. Avaa silmät.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Lamautunut maa ei piristy koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamalla"
Tämä pitää varmasti paikkansa kun maa ei ole noussut leikkaamattakaan.

Koulutuksella on kyllä saatu yhteiskunnan koneisto suureksi sekä eläminen säädellyksi ja monimutkaiseksi.
Eduskunnan oganisatio on kasvanut nopemmin kuin Suomen kansa ehtii lisääntyä.

Antti Jokela

"Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on leikata neljän vuoden aikana leikkaa koulutuksesta ja opintotuista 611 miljoonaa euroa.
[...]
Lähihistoriasta tiedämme, että edellisestä 1990-luvun lamasta selvisimme lopulta juuri näihin kahteen panostamalla."

Taitaapa aika kullata muistoja. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Paavo Lipposen hallitus leikkasi menoja kaksi kertaa enemmän kuin Sipilän hallitus suunnittelee.

Leikkaukset osuivat myös koulutukseen:
1996: Opintotuki -300 miljoonaa mk
1997: Ammattikoulutus (sis. työvoimapoliittisten toimenpiteiden supistaminen) -250 miljoonaa mk
1998: Opiskelijoiden asumislisä -30 miljoonaa mk
Nämä leikkaukset ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen vain hiukan pienempiä kuin Sipilän hallituksen esittämät.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Näiden ongelmien alkusyy on viime vuosikymmenen lopulla toteutetussa yliopistouudistuksessa, joka suunniteltiin nousukauden vielä kestäessä ennen talouskriisin puhkeamista. Uudistuksen kantavana ideana oli yliopistojen mahdollisuus kerätä yksityistä rahoitusta, joka olisi vähentänyt julkisen rahoituksen tarvetta pidemmällä aikavälillä. Kuten tiedämme, suurin osa yliopistoistamme ei ole siinä asemassa, että yksityiset toimijat ja varakkaat alumnit haluaisivat syytää niihin rahojaan vaan odottavat koulutuksen ja tutkimuksen olevan jatkossakin verorahoitteinen. Jopa yliopistouudistuksen "kruununjalokiven", Aalto-yliopiston, arvostus on uudistuksen jälkeen ollut jatkuvasti laskussa.

Satu Henttonen

Eduskunnan sivistyvaliokunnan lausumaehdotus
1.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto, eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossaan PeVL 14/2015 vp (HE 76/2015 vp) esittämän kannan mukaisesti, harkitsee valtion vuoden 2017 talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä apteekkimaksun korvauksen poistumisesta aiheutuvan tulonmenetyksen korvaamista asianomaisille yliopistoille kuitenkin siten, että tähän mahdollisesti varattava erillisrahoitus ei vaaranna muiden yliopistojen tai muun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden suunnitelman mukaista rahoitusosuutta vuodelle 2017.

Ja olen käsityksessä, että vuoden 2016 osalta yliopistot saavat vielä apteekkikomenpensaation, koska se maksetaan etukäteen. Mutta tilanne on kummassakin yliopistossa huolestuttava määrärahojen vähentyessä. Yhteistoimintamenettely on käyty HY:ssä ja työnantajan ilmoitus toimista saadaan tammikuussa. Itä-Suomen yliopisto käynnistää yt-neuvottelut vielä ennen joulua.

Toimituksen poiminnat