Olisiko Suomen eduskuntavaalitapaa aika päivittää nyt?

Eduskuntavaaliehdokkuus on poliittisesti aktiiviselle kansalaiselle hieno kokemus ja suuri luottamuksen osoitus.  Vaikka vain 200 ehdokkaan kohdalla äänimäärä riittää kansanedustajan paikkaan, jokainen ehdolla ollut varmasti vilpittömästi arvostaa kaikkia saamiansa ääniä.  Vaaliehdokkaan näkökulmasta eduskuntavaalit ovat toisaalta mielenkiintoinen, mutta toisaalta hyvin intensiivinen puolivuotinen ajanjakso jona ei juuri vapaa-ajan ongelmia ole. Tosimielellä ehdolla oleva laittaa itsensä likoon ja tekee parhaansa hyvän tuloksen eteen. Varsinkin vaalityön loppusuoran jälkeen, jolloin yöunet jäävät lyhyiksi ja liikkeellä ollaan aamusta iltaan, tulee pohtineeksi myös nykyisen vaalitavan hyviä ja huonoja puolia.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi avasi huhtikuun alussa lehdessään keskustelun Ruotsin mallin mukaisen listavaalin sopivuudesta Suomeen. Vaikka vaalit on juuri käyty, keskustelua vaalitavan uudistamisesta olisi hyvä jatkaa.

Suomen nykyinen vaalitapa on hyvin henkilökeskeinen, vaikka poliittisessa vallankäytössä puolueilla on määräävä osa. Tämä on jälleen nähty juuri käytyjä vaaleja seuranneissa hallitusneuvotteluissa: Kolmen puolueen keskeiset vaikuttajat ovat pienellä joukolla Smolnassa laatineet hallitusohjelman ilman, että heidän puolueidensa kansanedustajien mielipidettä olisi joka välissä käyty kyselemässä.

Nykymallinen eduskuntavaalikampanja alkaa olla huippu-urheiluun verrattava suoritus, joka vaatii usein onnistuakseen mittavat taustajoukot ja -resurssit. Vaalikampanjoiden koon oletus lähtöarvo on jo niin suuri, että ehdokasrekrytointi saattaa olla tulevaisuudessa puolueille haasteellista.  Se, kuinka paljon ehdokkaalla on politiikan ulkopuolista mediatunnettavuutta ja varoja kampanjaan voi vaikuttaa siihen kenellä on mahdollista menestyä vaaleissa.

Vaalijärjestelmän kehittämiseen kannustaa myös tarve lisätä maamme poliittisen järjestelmän toimivuutta. Äänioikeutetuista yli joka neljäs jäi kotiin.  Listavaali voisi tuoda myös tarpeellista piristystä jäsenkadosta ja aktiivisuuden puutteesta kärsivien puolueidemme toimintaan.  Miinuspuolella listavaalin on pelätty lisäävän politikan puoluekeskeisyyttä. Tämän estämiseksi uudistuksen tavoitteena tulisi olla puolueiden jäsendemokratian vahvistaminen. SDP on ollut tässä edelläkävijä. Demareissa valitaan jo nyt suuri osan eduskuntavaaliehdokkaista jäsenäänestyksen kautta.

Jokaisen uudistuksen vastustamiseksi löytyy aina hyviä argumentteja. Tosiasia kuitenkin, on että Suomen nykyinen eduskuntavaalijärjestelmätapa alkaa olla eurooppalainen kummajainen. Ruotsin listavaalia ei luonnollisestakaan ole tarpeen kopioida meille sellaisenaan harkintakykyä käyttämättä. Uudistyön ensimmäinen askel olisi selvittää, että mitä erilaisia vaalitapoja maailmalla on käytössä ja avata keskustelu siitä mihin suuntaan Suomen eduskuntavaaleja olisi parasta kehittää.

Kolumni Demokraatti -lehdessä 26.5.2015.

villejalovaara
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Ehdolla eduskuntaan 2023.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu