Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Olisiko Suomen eduskuntavaalitapaa aika päivittää nyt?

Eduskuntavaaliehdokkuus on poliittisesti aktiiviselle kansalaiselle hieno kokemus ja suuri luottamuksen osoitus.  Vaikka vain 200 ehdokkaan kohdalla äänimäärä riittää kansanedustajan paikkaan, jokainen ehdolla ollut varmasti vilpittömästi arvostaa kaikkia saamiansa ääniä.  Vaaliehdokkaan näkökulmasta eduskuntavaalit ovat toisaalta mielenkiintoinen, mutta toisaalta hyvin intensiivinen puolivuotinen ajanjakso jona ei juuri vapaa-ajan ongelmia ole. Tosimielellä ehdolla oleva laittaa itsensä likoon ja tekee parhaansa hyvän tuloksen eteen. Varsinkin vaalityön loppusuoran jälkeen, jolloin yöunet jäävät lyhyiksi ja liikkeellä ollaan aamusta iltaan, tulee pohtineeksi myös nykyisen vaalitavan hyviä ja huonoja puolia.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi avasi huhtikuun alussa lehdessään keskustelun Ruotsin mallin mukaisen listavaalin sopivuudesta Suomeen. Vaikka vaalit on juuri käyty, keskustelua vaalitavan uudistamisesta olisi hyvä jatkaa.

Suomen nykyinen vaalitapa on hyvin henkilökeskeinen, vaikka poliittisessa vallankäytössä puolueilla on määräävä osa. Tämä on jälleen nähty juuri käytyjä vaaleja seuranneissa hallitusneuvotteluissa: Kolmen puolueen keskeiset vaikuttajat ovat pienellä joukolla Smolnassa laatineet hallitusohjelman ilman, että heidän puolueidensa kansanedustajien mielipidettä olisi joka välissä käyty kyselemässä.

Nykymallinen eduskuntavaalikampanja alkaa olla huippu-urheiluun verrattava suoritus, joka vaatii usein onnistuakseen mittavat taustajoukot ja -resurssit. Vaalikampanjoiden koon oletus lähtöarvo on jo niin suuri, että ehdokasrekrytointi saattaa olla tulevaisuudessa puolueille haasteellista.  Se, kuinka paljon ehdokkaalla on politiikan ulkopuolista mediatunnettavuutta ja varoja kampanjaan voi vaikuttaa siihen kenellä on mahdollista menestyä vaaleissa.

Vaalijärjestelmän kehittämiseen kannustaa myös tarve lisätä maamme poliittisen järjestelmän toimivuutta. Äänioikeutetuista yli joka neljäs jäi kotiin.  Listavaali voisi tuoda myös tarpeellista piristystä jäsenkadosta ja aktiivisuuden puutteesta kärsivien puolueidemme toimintaan.  Miinuspuolella listavaalin on pelätty lisäävän politikan puoluekeskeisyyttä. Tämän estämiseksi uudistuksen tavoitteena tulisi olla puolueiden jäsendemokratian vahvistaminen. SDP on ollut tässä edelläkävijä. Demareissa valitaan jo nyt suuri osan eduskuntavaaliehdokkaista jäsenäänestyksen kautta.

Jokaisen uudistuksen vastustamiseksi löytyy aina hyviä argumentteja. Tosiasia kuitenkin, on että Suomen nykyinen eduskuntavaalijärjestelmätapa alkaa olla eurooppalainen kummajainen. Ruotsin listavaalia ei luonnollisestakaan ole tarpeen kopioida meille sellaisenaan harkintakykyä käyttämättä. Uudistyön ensimmäinen askel olisi selvittää, että mitä erilaisia vaalitapoja maailmalla on käytössä ja avata keskustelu siitä mihin suuntaan Suomen eduskuntavaaleja olisi parasta kehittää.

Kolumni Demokraatti -lehdessä 26.5.2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Elijas Bijur

Onhan meilläkin olleet ns. punaisen viivan pitkät listat. Otetaan menneet käytännöt lähtökohdaksi ja uudistetaan vaalitapaamme. Juuri tämä mieletön henkilökeskeisyys ärsyttää, ainakin minua.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Montakos jäsentä demareilla on, noin niikuin suhteessa äänestysikäiseen väestöön?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

En tiedä, miten listavaalijärjestelmä toimisi Suomessa. Ja demareiden on turha pröystäilä demokratiallaan, kun puoluekurin ansiosta edustajan on mahdotonta äänestää oman mielensä mukaan. Tai voi äänestää, mutta sillä on sitten edustajan kannalta ikäviä seuraksia. Tärkeintä olisikin poistaa puoluekuri jollakin konstilla. Tämä myös lisäisi äänestäjän kuluttajasuojaa vaaleissa ja voi jopa kannustaa ihmisiä äänestämään.

Yksi ongelma suomalaisessa vaalijärjestelmässä on se, että media suosii täysin eduskuntapuolueita ja eduskunnan ulkopuoliset puolueet pääsevät vain yhteen vaalilähetykseen, eikä heillä ole edes eduskuntapuolueita vastassa. Ja tämäkin muutos saatiin vain Etyjin vaalitarkkailijoiden painostuksesta.

Toki tuota vaalijärjestelmää voisi rukata uusiksi.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Syöksy vihreiden ja Vasemmiston tasolle menossa..
Eli, pitäiskö lukita nyt niin ettei näin kävis SDP.lle..

Ei ole olemassa SDP.tä, vaan nykyään se on SFP, eli Suomen Feministien Puolue..

Tavallinen työläinen ei ome minkään arvonen..

Toimituksen poiminnat