Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

8.11.1989

  • Muurin kuvia Bundestagin metroasemalla Berliinissä 2014.
    Muurin kuvia Bundestagin metroasemalla Berliinissä 2014.

Berliinin muurin murtumisesta 9.11.1989 tulee tänään kuluneeksi 25 vuotta. Muistan tuon päivän, koska olin silloin ystävyyskoulumatkalla Tallinnassa ja kuulin tapahtumasta isäntäperheessäni Suomen televisioista. Vaikka aikaa on kulunut, mieleen on jäänyt, että perheessä oli hyvin vaikea uskoa uutista todeksi. Muuri kuitenkin oli avattu ja tapahtumat etenivät nopeasti. Kaksi vuotta myöhemmin Neuvostoliitto oli lakannut olemasta ja Viro jälleen itsenäistynyt.

Berliinin muurista tuli Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen jaon symboli. Sodan jälkeen liittoutuneet jakoivat Saksan ja sen pääkaupungin neljään Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliitto miehitti kaupungin itäosaa, kolme länsivaltaa länsipuolta.

1940-luvun lopulla entisten Saksaa vastaan yhdessä taistelleiden liittoutuneiden välit olivat niin tulehtuneet, että Neuvostoliitto saartoi Berliinin länsivyöhykkeet kesäkuussa 1948. Tuon niin sanotun Berliinin saarron aikana elintarvikkeet oli tuotava Berliiniin lentokoneilla toukokuuhun 1949 saakka. Tämän jälkeen vuonna 1949 länsimaiden vyöhykkeistä perustettiin Saksan liittotasavalta ja saman vuoden syksyllä Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (DDR). Berliinin epäselvä tilanne sai vuonna 1958 ja kesällä 1961 aikaan vakavan maailman rauhaa uhannen kriisin suurvaltojen välille. Berliinin vapaa kauttakulku uhkasi DDR:n olemassa oloa, kun miljoonat – erityisesti nuoret ja koulutetut – itäsaksalaiset pakenivat kaupungin kautta länteen. Neuvostoliitto ja DDR päättivät tämän johdosta 13. elokuuta 1961 sulkea sotavoimalla kulun länteen ja vähitellen varsinaisen betonimuurin rakentaminen erinäisine esteineen ja vartiotorneineen alkoi.

Neuvostoliitossa Mihail Gorbatšovin valtaannousun jälkeen 1980-luvun lopulla alkaneet uudistukset johtivat siihen, että kommunistivalta alkoi vähitellen murtua itä-Euroopan maissa. Sitä, että Romaniaa ja eräitä Baltian maissa tapahtuneita aseellisia välikohtauksia lukuun ottomatta rautaesiripun nouseminen sujui verraten rauhallisesti, voidaan pitää jonkinlaisena ihmeenä.   Sittemmin maasta riippuen kehitys on demokratian näkökulmasta ollut enemmän ja vähän myönteistä. Useissa maiden kohdalla demokraattiset perinteet pitkän kommunistivallan ja sitä edeltäneet natsimiehityksen tai oikeistodiktatuurin johdosta puuttuivat kokonaan ja sen osaltaan on tehnyt demokratisoinnin vaikeaksi. Vaikka Saksassakin idän ja länsialueiden välisiä eroja voi yhä havaita, kokonaisuutena voidaan nähdä, että Saksojen yhdistyminen on pääosin onnistunut varsin hyvin. Euroopassa puhaltaa kuitenkin jälleen idän ja lännen välillä kylmät tuulet Ukrainan tapahtumien johdosta. Toivottavaa on, että vastaavanlainen maita ja kansoja jakaneiden muurien aikakausi ei jälleen palaisi maanosamme, vaan tässä suhteesta historiasta olisi opittu jotain.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Otsikon vuosiluku kuuluisi varmaan olla 1989.

9. marraskuuta on Salsan historiassa maaginen päivämäärä: Samana päivänä julistettiin Weimarin tasavalta, natsit järjestivät kristalliyön 1938 ja sitten muuri ylitettiin 1989.

Ansio rauhanomaisuudesta kuuluu paljolti neuvostojoukkojen komentajalle (ja Gorbatshoville) joka kumosi Stadin johtajan Mielken käskyn ampua mielenosoittajia.

Käyttäjän villejalovaara kuva
Ville Jalovaara

Niinpä tietenkin. Jonkinlainen ajatusvirhe tullut minulle, kun tuota eilen kirjoitin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ajatusvirheitä on tullut enemmänkin ja useammallekin. Näyttääesimerkiksi olevan joillekin vaikeaa ymmärtää miten Euroopan stalinistinen blokkijako 1940-luvulla ja Berliinin muurin rakentaminen/murtaminen liittyvät tai ainakin pitäisi liittyä yhteen Karjalan muurin eli Viipurin läänin ja Petsamon stalinistisen ryöstön ja laittoman miehityksen kanssa 1940-luvulla.

Jako itä- ja lansiblokin välillä tökättiin tosirumasti menemään Berliinin keskeltä mutta myös Suomineidon halki. Yli 12 % alueestamme julistettiin ryöstäjä-sodanaloittaja Neuvostoliiton 'omaisuudeksi'. Ja tietty Molotov-Ribbentropin nimissä anschlussinsa toteuttanut Stalin sai läpi myös vaatimuksensa julistaa sotasyylliset ystävälliseksi, yhteistyö- ja avunantohenkiseksi hyväntahtoisinaapuriksi, jolle sotasyylliseksi julistettu Suomi pakotettiin maksamaan vielä 'korvauksia' maahantunkeutujalle.

t. Res Cordis
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Berliinin muurin kaatumisen merkityksen korostaminen kertoo paljon siitä, kuinka nykyajan ihminen on vieraantunut todellisuudesta ja elää median luomassa symbolimaailmassa.

Itäblokin murtuminen alkoi Unkarin avattua rajansa. Seuraus oli, että Itä-Saksasta virtasi tuhansittain ihmisiä Unkarin kautta länteen, ja koko Itä-Saksan rajavalvonnan merkitys, muuri mukaan lukien, romahti. Berliinin muurin kaatumisen/kaatamisen merkitys oli nimenomaan symbolinen. Varsinainen romahdus oli jo tapahtunut, peruuttamattomasti, aiemmin.

Itäblokin todellinen "tuhoaja", Unkari, on historiassa lähes unohdettu.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Epäilemättä tarpeellinen muistutus Unkarin osuudesta. Sattumoisin sama valtio kiristää nyt nyörejä esimerkiksi kansalaisvapauksien suhteen niin, ettei sitä EU-maaksi uskoisi!

Voidaanko historiallisille tapahtumille sittenkään osoittaa tiettyä, tarkkarajaista lähtöruutua? Mikä oli vaikkapa Lech Walesan ja Solidaarisuus-liikkeen merkitys itäisen Euroopan murroksessa? Miten puolalaissyntyisen paavin tarjoama hengellinen rohkaisu vaikutti telakkatyöväkeen Gdanskissa?

Tuomas Järvilaki

Aika monessa asiassa historiassa tekijä on ihmisten tietoisuudessa väärä.
Abraham Lincoln orjuuden vastustajana, Marconi radion keksijänä (Tesla voitti oikeudenkäynnin), Suhteellisuusteorian alkuperäinen idea, evoluutio idean Darwin sai Alfred Russel Wallace'lta, atomin halkaisija ei ollut Hohn vaan Lize Meyer, jonka Hohn myönsi 25v Nobelinsa jälkeen, jne.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Napakymppi. Listaa voisi jatkaa myös Suomen historian osalta. Mutta enpä taida...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Epäilemättä kova kundi oli Uwe Hohnkin, vaikka Lise Meitner joutui tyytymään alkuaineen 109 nimeämiseen meitneriumiksi. Otto Hahn toki ansaitsi nobelinsa ensimmäisenä 100 metrin keihäänheittäjänä :-)

Charles Darwin ei varastanut mitään, eikä edes väittänyt keksineensä mitään, vaikka keksikin. Turhan mukavana herrasmiehenä hän antoi aivan liian paljon kunniaa isoisälleen, Lyellille, Malthusille, Lamarckille ja Wallacelle.

Puhelimen, radion ja television keksimisen historiaa oppikirja eivät tosiaan kerro oikein.

Että kepeät mullat muurille vaan. En ehtinyt koskaan käydä Itä-Saksassa, enkä muissakaan Vasovan liiton kohteissa, paitsi Prahassa vuonna 1976 ja Tartossa vuonna 1983. Berliinissäkin kävin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1993 ja Pietarissa vuonna 1994. Berliiniin on tullut palattua, Pietariin ei.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Itse olin Berliinin muurin murtuessa Espanjassa, ja sillä reissulla murtumisuutisen kuultuani keksin että seuraavaksi sitten vapaaksi Viipurin lääni ja Petsamo. Aika ei vielä ole ollut otollinen tälle mm. Mauno Koiviston fundeeraushalvauskohtausten takia, mutta historia ei ole loppunut. Ajatus on silti yhä useampien mielessä ja myös lähellä sydäntä konkreettisestikin jalona...

Juuri nyt menee Euroopassa tylsästi. Gorbakin on sitten käännätetty putinistisen vyörytyksen voimalla takkinsa kanssa takaisin stalinismi-hitlerismiin. Mitä tässä enää teet, kun sanalliset kannanotot eivät juuri auta. Ei hyvältä vaikuta tulipa itärintamalta mitään uutta uutista tai ei. Huonoja ne tietoontulleet tuppaavat olemaan. Tieto lisää tuskaa mutta päänpensaaseentyöntäminen ja kremlinnuolijoiden disinformaatioon uskominen auttavat vain valheelliseen harhaonneen.

- Herra Gorbatshov, kaatakaa se Kremlin muuri!

Vai pitäisikö Suomineidon ehkä hakea lähestymiskieltoa, kuten tuolla tutkijapiireille esitetään: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179615-y...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi tyytyä Petsamoon ja Viipurin lääniin, noihin läntteihin. Samalla voisimme lähteä neuvottelemaan 25 -vuotisen sodan aselevon rajoista, Vienanlahdesta Laatokkaan.

Oikeastaan Novorodin oblastikin on luvattu meille, joten se voisi olla varsinainen tavoite.

Ai niin, eikun meille Ruotsin Walakunnan kansalaisille, joten Ruotsinkin voisi liittää takaisin Suomeen, niin päästäisiin asiaan...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Luulin Jouko Heynoa vähän lukeneemmaksi, tai ainakin harkitsevammaksi. Mitä järkeä olisi itsenäisen Suomen lähteä neuvottelemaan jostain aiemmista rajoista? No, varmaan onkin joku järki, mutta kyllä pitäisin ehdottomasti lähtökohtana palaamista itsenäisen Suomineidon laillisiin Tarton rauhassa 1920 vahvistettuihin ja ainoisiin rauhanomaisesti neuvoteltuihin naapureiden ja Kansainliiton hyväksymiin rajoihin, jotka julistettiin Suomen ja Neuvostoliiton 1932 hyökkäämättömyyssopimuksessa vielä ikuisiksikin. Mihin muuhun?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Rauhanomaisesti neuvoteltu rauha?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #9

Please, ethän ala halkomaan sananpainotuspilkkumerkkejä eli aksenttitarkenteita. Rajasopimus josta käytetään nimeä Tarton rauha, englanniksi muuten Treaty of Tarty eli siellä puhutaan sopimuksesta pikemminkin. Ei vasrinaista sotaa ollut, vaan tilanne oli vakiintumaton Suomineidon itsenäistyttyä ja Neuvosto-Venäjänkin aloitellessa olemassaoloaan tsaarin-Venäjän konkan ja itäfasistivallankaappauksen jälkeen (mikä ei onneksi onnistunut Suomessa Venäjä bolshevikkien avusta huolimatta - Luojan Kiitos!). Tässä tarkemmin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Tarton rauhansopimuksen ensimmäisessä artiklassa osapuolet sopivat lopettavansa kaikki sotatoimet toisiaan vastaan. Suosittelen tutustumaan.

Johdanto-osasta: "... ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan, ..."

"1. Artikla

...lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä..."

34. Artikla

"Tätä rauhansopimusta on laadittu suomen-, ruotsin- ja venäjänkieliset kappaleet ja ovat kaikki tekstit yhtä todistusvoimaisia. "

Jne. Ym.Ym.

Englanniksi voi siis nimi olla ihan mitä tahansa.

Joten, jos sitä halutaan mennä ajassa taaksepäin, niin mennään sitten kunnolla. Olihan se Pähkinäsaaren julistuskin "ikuisiksi ajoiksi". Ja Ruotsi kuului silloin Suomeen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #13

Tiedät kyllä myös, että Tarton rauhan sopimuksesta neuvoteltiin pitkään ja hyvinkin rauhanomaisissa tunnelmissa verraten vaikkapa talvi- ja jatkosodan neuvotteluihin. Se on ainoa itsenäisen Suomen Neuvostoliiton kanssa aidosti neuvotellen tekemä rajasopimus. Siis sopimus oikeasti neuvoteltiin osapuolten kesken, ei saneltu hirvittävällä sotavoimalla tai kokonaan toinen osapuoli ulkopuolisten armoille jätettynä. Ei Suomi ollut esim. Pariisin rauhan osapuoli, vaan sen käytännössä saneli Stalin ja länsiliittoutuneet vain hyväksyivät sen kun eivät voineet/saattaneet/rohjenneet/yrittämisenarvoiseksinähneet muutakaan. Tiesivät kyllä, että fascistisluonteisen suurvallan tahtoon ja vääryyteen meitä ja ihmiskuntaa kohtaan taipuivat.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Neuvostoliitto perustettiin vuoden 1922 lopussa, mutta varmaan tarkoititkin Venäjän kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Otit esiin ykstyiskohdan, joka useimmiten unohdetaan: Mikä oli ylipäätään Leninin hallinnon legitimiteetti ja mikä sen tekemien sopimusten ja tunnustusten arvo? Venäjän sisällissotahan päättyi vasta 1936 kazahien kanssa tehtyyn rauhansopimukseen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #19

Lenin ja Stalin johtivat Neuvosto-Venäjää 1917 lähtien, nimi muutettiin 1922 Neuvostoliitoksi ja 1991 jälkeen Venäjän federaatioksi ja 2015 alkuvuodesta Putinstaniksi ja loppuvuodesta kun Iso Pee likvidoidaan ehkä Ortopanslaviaksi tai joksikin muuksi... Mikä oli Jeltsinin tai Stalinin tai Putinin tai Gorban hallinnon legitimiteetti? Kansan tahtoon ei ainakaan kukaan nojannut siinä määrin kuin vaikka kaikki Suomen hallinnot jopa jo autonomian aikana. Jos mielestäsi 1917-36 ei ollut itänaapurissa legitiimiä aikaa sisällissodan vuoksi, ei ole tämäkään vuosi tai ainakaan 2015...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #17

Lenin ja Stalin johtivat Neuvosto-Venäjää 1920, nimi muutettiin 1922 Neuvostoliitoksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Stalinin merkitys oli aika vähäinen ennen Neuvostoliiton perustamista. Maailmanhistoriassa on muuten tasan yksi rauhansopimus, joka on solmittu Suomen ja Venäjän välillä: Tarton rauha vuonna 1920.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 osapuolina mainittiin Neuvostoliiton ja Britannian lisäksi muitakin, esimerkiksi sellaiset YK:n jäsenet kuin Ukraina ja Valko-Venäjä, mutta Venäjää ei.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #25

Kiitos tarkennuksesta Jari-Pekka. Neuvosto-Venäjä-nimistä valtiota ei tosiaankaan kai koskaan ollut niin kuin ei ollut Natsi-Saksaakaan. Nuo etuliitteet on vaan otettu epäviralliseen käyttöön joskus. Saa nähdä minkä kutsumanimen tämä Putinstanin Kolmas valtakunta aikanaas saa, kunhan se vuoden parin kuluttua on mennyttä, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172961-p...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Niin, että kun luja uskosi ja tosiasiat ovat ristiriidassa, saavat tosiasiat mennä muualle kiusaamaan ihmisiä.

Enpä taida jatkaa Tarton rauhansopimuksesta ja sen taustoista tämän enempää.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #18

Lenin ja Stalin johtivat Neuvosto-Venäjää 1920, nimi muutettiin 1922 Neuvostoliitoksi. Sen valtion kanssa itsenäinen Suomi neuvotteli Tarton rauhan, Paasikiven johdolla. Se on ainut ja oikea itsenäisenä Suomena neuvoteltu raja/rauhansopimus, muut siirrot on tehty itäimperialistien sotavoimin. Venäjä ilmoitti 1990-luvulla olevansa Neuvostoliiton jatkajavaltio, eli tämän sopimukset sitovat sitä, myös 1932 hyökkäämättömyyssopimus jossa rajamme vahvistettiin ikuisiksi. Tosin Stalinin sopimus Natsi-Saksan kanssa oli hänelle kai rakkaampi, kun sen velvoittamana ja liittolaisena russoimperialistit hyökkäsivät Suomeen 1939 ensin jaettuaan Puolan Hitlerin kanssa. Saksan ja itäeurooppalaiste nmaiden muurit on purettu, meidän Karjalamme ja Petsamo ovat edelleen Kremlin blokkimuurin takana!

- Jos nyt lähdetään siitä, että Suomi ei saa, voi tai luultavimmin ehdi käyttää Nato-optiotaan siinä tapauksessa että Venäjä nyt taas kävisi seuraamaan kutsumustaan Hitlerille 1939 lupaamaansa Molotov-Ribbentrop-tehtävää täyttäen ja päättäisi viedä oman osuutensa loppuun Suomineidosta 1939-47 toteutuneen anschlussin jäljellejääneen 87,5 prosentin (=tynkä-Suomen) osalta, eikä Ruotsi-yhteistyötä pidettäisi katu-uskottavana, eikä Venäjän kanssa liittoutumista jostain syystä katsottaisi tälläkään kertaa Suomea tyydyttäväksi ratkaisuksi, niin... jääkö jäljelle turvallisuutemme varmistamiseksi ihan oikeasti vain tämä realistinen vaihtoehto, jota on ehdotettu jo julkisesti professori Timo Vihavaisen uuden idänsuhdesopimuksen malliksi: Suomi-neito hakee Venäjälle lähestymiskieltoa, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179615-y...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kuulin muurin murtumisesta Berliner Ensemblen pomolta, legendaariselta Heiner Mülleriltä. Hassua kyllä, New Yorkissa.

Olin musiikkifestivaalilla kuuntelemassa teosta, jossa oli hänen librettonsa. Ennen esityksen alkua hän puhui yleisölle teokseen liittyvistä asioista ja huomautti lopuksi: Muuten, Berliinin muuri murtui tänään.

Tapani Lahnakoski

Minä kävin Länsi-Berliinissä muistaakseni -86. Muuri oli tukevasti pystyssä ja se sininen viiva näkyi hyvin, jonka piirtäjät kaapattiin itäpuolelle jostain salaisesta ovesta, jonka voi avata vain itäpuolelta. En muista oliko sen maalanneet pojat jo palautettu, mutta pitkään he vankeina olivat.

Hauskinta oli katsoa länsimaisia turistilaumoja, jotka jonottivat sadan metrin jonoissa useille lavoille, joista näki muurin yli katsomaan sosialistista realismia. Ei tullut mieleenkään jonottaa sitä ihanuutta mulkoilemaan.

Tuosta Karjalan palautuksesta. Mikä olisi realistisin ehdotus, minkä Venäjä voisi hyväksyä? Jäämerelle pääsy olisi oikein kiva juttu, vaikkei mitään Petsamon kaivoksia saataisikaan, liekö siellä enää mitään jäljelläkään?

Ehkä helpoin palautettava olisi Vanha Salla, ei kovin hyödyllinen, mutta Suomen parhaat ja monipuolisimmat laskettelurinteet sieltä saataisiin.

Pietarilaisilta voisi kysyä, haluaisivatko he rajan Viipurin ja Pietarin väliin, jolloin heidän ostosmatkansa huomattavasti Suomeen lyhenisivät. Ei taida kuitenkaan pietarilaisten äänet riittää Viipurin palauttamiseen.

Jos halutaan mennä vielä epärealistisempaan suuntaan, niin eikös se Laiska-Jaakko ollut joskus aika pitkään Moskovassa?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Itä-Berliiniä tosiaan ihmeteltiin 1980-luvulla kuin jotain eläintarhaa. Sinne oli pääsymaksukin, 50 hyvää D-markkaa, joka oli pakko vaihtaa metroasemalla kommunistien roskarahaan. Menimme televisiotornin yläkerroksen ravintolaan ryyppäämään nuo likaiset rahat ja herätimme pahennusta kuikuillessamme ikkunasta lännen maamerkkejä. Ei DDR:ssä kauaa viihtynyt, siellä haisikin pahalle - oliko se sitten autojen petrooli vai mikä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Itä-Saksan Weimarissa (eräs Bachin työpaikoista) järjestettiin 1960-luvulla kesäaikaan kv. kapellimestarikursseja, joissa opettajana toimi mm. Leningradin Filharmonikkojen kapellimestari Arvid Jansons - itsekin anturan alle joutuneesta maasta. Jansons'in - ei Ulbrichtin - takia sinne mentiinkin.

"Hinter dem Mauer lebt ein glückliches Volk", virnuilivat suomalaiset. Paha haju tuli heidän mielestään mm. 2-tahtisista Trabanteista ja tupakasta. Kenties ruskohiilen poltostakin...
Jos oli tähdellistä asiaa paikallisille, piti mennä sivummalle kuiskuttelemaan, sillä Stasin pelko oli viisauden alku.
Nyt nuo kurssilaiset ovat eläkeikäisiä ja sopisi hyvin haastatella heitä. :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Pakenemista yrittäneistä 5 000 onnistui, 239 kuoli ja 200 haavoittui vakavasti. Suurin osa pakoyrityksistä pysäytettiin ja pakoa yrittäneitä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin." (Wiki)

On huomattava, että suurin osa Suomen poliitikoista alkoi pitää muuria ja pakolla jaettua Saksaa "luonnollisena" varsin pian. Tätä ihmettelin jo nuorena opiskelijana: Miksi kansojen vankilat ja väkivallan käyttö itäisessä Euroopassa hyväksyttiin Suomessa lähes mukisematta - ikään kuin osana "sosialismin puolustamista"? - Sairasta.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ddr-halusi...

Toimituksen poiminnat