*

Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Ruotsin Nato-kannalla on merkitystä Suomelle

Suomessa ja Ruotsissa on maailman epävakauden lisääntyessä alkanut tänä vuonna aktiivinen keskustelu turvallisuuspolitiikasta. Ruotsin uusi Stefan Lövenin demarivetoinen hallitus ilmoitti nimittämisensä jälkeen, ettei Ruotsi tule tällä vaalikaudella hakemaan Naton jäsenyyttä ja totesi jatkoksi maansa haluvan tiivistää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Tähän tarjoukseen on meillä syytä vastata myönteisesti.

Toisin kuin meidän kokoomuslainen pääministerimme Alexander Stubb kiirehti vakuuttamaan, Ruotsin kielteisellä Nato-kannalla on vaikutusta Suomeen. Koska kansamme enemmistö ei nykyisellään kannata Nato-jäsenyyttä, Naton ulkopuolella pysyvä Ruotsi on meille puolustusyhteistyössä luonteva kumppani.  Maidemme suhteet ovat mutkattomat ja gallup tutkimuksissa on ilmennyt, että sekä meillä Suomessa että Ruotsissa kansa suhtautuu yhteistyön lisäämiseen myönteisesti. Siitä, kuinka syvälle yhteistyötä - jopa turvatakuiden asteelle - Ruotsi on kansamme valmis viemään, on syytä ennakkoluuttomasti keskustella.

Suomen puolustuksen ensi vuosikymmenen suuria haasteita on merivoimien ja ilmavoiminen kaluston uusiminen, jonka toteuttamisessa yhteishankinnat Ruotsin kanssa ovat jo taloudenkin näkökulmasta viisaita. Molemmissa maissa on osaamista merivoimien alusten rakentamisessa. Pohdittaessa F-18 Hornet hävittäjien seuraajia Saabin JAS 39 Gripenin uuden sukupolven versio on hinta-laatusuhteeltaan erittäin mahdollinen vaihtoehto ilmavoimiemme uudeksi torjuntahävittäjäksi. Tässä projektissa olisi mahdollista tehdä läheistä yhteistyötä suomalaisen Patrian lentokoneteollisuuden kanssa.

Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on tämän vuoden aikana muuttunut ja se vaatii myös Skandinaviassa uudelleen arviointia. Sen sijaan, että keskustellaan vaihtoehdoista joille ei nykyisellään löydy kansallista tukea, on viisautta kehittää yhteistyötä sen naapurivaltion kanssa, joka on ilmaissut valmiutta syventää yhteistyötä kanssamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Rauhanaikainen yhteistyö mm merivalvonnan suhteen yhteisyöstä Ruotsin kanssa onkin hyötyä. Mutta merkitseekö se blogistin mielestä sitä että rauhanaikainen koulutus- ym sotilaallinen yhteistyö Naton jäsenvaltioiden kanssa tulisi irtisanoa? Millä tavalla ne poissulkevat tai korvaavat toisensa?

Sensijaan kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä miten kriisiaikainen yhteistyö olisi hoidettavissa sotilasliitolla Ruotsin kanssa. Kuinka moni olisi valmis lähettämään maamme sa-reservin Ruotsiin tilanteessa jossa se joutuu uhatuksi? Tai estämään Venäjää käyttämästä Suomenlahden meri- ja ilmatilaa mikäli se käyttää sitä kauttakulkuun Ruotsia vastaan? Onko meillä siihen voimia?

Eipä Suomen natojäsenyys ole kiinni Ruotsista. Suomi voi harrastaa sen kanssa yhteistyötä olipa Ruotsi jäsen tai ei.

Käyttäjän villejalovaara kuva
Ville Jalovaara

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton kumppaneita ja tätä yhteistyötä voidaan varmasti jatkaa. Puolustusliiton Suomen ja Ruotsin välillä mainitsin tuossa, koska sekin on asia minkä eduista ja ongelmista olisi hyvä voida avoimesti keskustella. Varmasti Ruotsissa siihen enemmän on varauksia kuin meillä. Mahdollista olisi tietenkin etukäteen määritellä, että miten ja missä tilanteessa apua annetaan. Toisin kuin monet luulevat, ei Natonkaan viides artikla ole apu-automaatti jäsenmaille.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

JAS Gripen voi olla hyvinkin kilpailukykyinen Hornettien seuraaja. Kuitenkaan Patrian tuon sosialidemokraattien lempilapsen bisneksiä ei pidä priorisoida ilmapuolustuskyvyn edelle.

JAS Gripenin, joka on minunkin suosikkini Hornettien seuraajaksi, täytyy osoittautua ensin Suomen puolustuskyvyn kokonaisuudelle parhaimmaksi vaihtoehdoksi ennen kuin se valitaan. Muuten Suomen puolustusmäärärahat valuvat Saabin omistaville Wallenbergeille ja Patrian hukkaputkeen.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Horneteille tarvitaan seuraaja 2030-luvulla. Tuolloin käyttöön tulee jo nykyisiä 5. sukupolven koneita (kuten F22 tai F35) seuraavat hävittäjät, jotka voivat olla varsin erilaisia. Suomen kannattaisi siirtyä suoraan uudenaikaisiin hävittäjiin. Niitä ei kuitenkaan ehkä myydä muille kuin liittolaismaille. Toisaalta jos ja kun Suomi ei uudenaikaisia hävittäjiä hanki, Nato-jäsenyys kuitenkin takaisi sen, että niitä olisi tarvittaessa saatavilla ilmatilan hallintaan.

Ilmatilan hallinta 2030-luvulla on kuitenkin etäinen näkökohta tämän hetken turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Ruotsin hallitus ilmoittaa välillisesti hallitusjulistuksessaan, ettei Suomikaan ole liittämässä Natoon (kun kerran yhteistyö Suomen kanssa on vaihtoehto Nato-jäsenyydelle). Asia ei ole ruotsalaisten päätettävissä, ja ilmoitus osoittaa itsessään, ettei Ruotsi ole vastuullinen kumppani. Tätä kautta Ruotsin hallitusjulistus tukee sitä, että Suomen tulisi hakea Nato-jäsenyyttä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

F-22 Raptoreiden hankkimisessa on se ongelma, että niitä ei saanut myydä ulkomaille ja ne olivat jopa jenkkiarmeijalle liian kalliita. Viimeiset koneet toimitettiin USAF:lle jo 2012, eikä niitä enää valmisteta.

Herkullinen ajatus tosin, 100 kpl maailman ylivoimaisimpia ilmaherruushävittäjiä ilmavoimien käytössä.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Naton jäsenyys ei takaa millään tavalla sitä, että natomaiden koneita olisi saatavilla Suomen ilmatilan hallintaan. Jokainen jäsenmaa päättää itse mihin se ilmavoimiensa kalustoa lähettää, ja todennäköisin skenaario kriisissä on, että ei lähetä mihinkään vaan suojaa omaa ilmatilaansa. Jatkuvasti toistuu tämä virheellinen käsitys, että naton artikloissa olisi joku turvatakuu, ja natomaiden kalustoa yleisessä jaossa jos joku tarvitsee. Näin ei ole. Jos Suomella ei ole omia hävittäjiä, sillä ei ole hävittäjiä. Se on näin yksinkertaista. Ei puolustusta voi laskea sen varaan, että varmaan niitä koneita sitten jostain tulee, jos tarvetta ilmenee.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehkäpä tämänpäiväinen sukellusvenejahti Tukholman saaristossa kääntää Ruotsissa kansalaisten mielipteitä toiseen suuntaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Juha!
Nämä ilma- ja meritilaloukkaukset nostavat Nato-kannatusta ainakin prosentin verran/loukkaus, sekä Suomessa että Ruotsissa.
Tämä kannattaisi Putinin hallinnonkin huomioida, ettei tule Nato-päätös yllätyksenä jossain vaiheessa.

Itänaapurin olisi todella syytä miettiä muita keinoja Natoon menemisemme estämiseksi kuin epämääräinen "uhkailu ja pelottelu". Se vie aivan muuhun kuin haluttuun suuntaan. Kannattaisi välillä koittaa sitä Kekkosen ajan kuuluisaa LIENNYTYSTÄ.

Kari Ahveninen

Pahus. Eikö Suomi enää olekaan suvereeni toimija, jos täytyy miettiä että mitä itä/länsinaapuri tekee?

Kari Ahveninen

Ai niin, Ville... stadiin ei olekaan vielä pudonnut yhtään Jas Gripeniä, niinkuin Tukholmassa (Stockholm, juu nou) on käynyt...

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Eivät ole vielä uskaltautuneet näin kauas.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Nato tai ei Natoa. Tärkeintä olisi taas saattaa puolustusvoimat sellaiselle tasolle, että voisimme puhua uskottavasta puolustuksesta. 90-luvulla saavutimme hetkeksi sen tilan, jolloin uskottava puolustus oli tosiasia. Sen jälkeen vasemmiston johdolla armeijan suorituskyky on ajettu alas ja siinä samalla reservin moraali - varsinkin reservin upseerien.

Puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä. Eli Suomesta (jossa on armeija) maavoimat ja Ruotsista (jossa on muutama prikaati) kalustoa. Jotenkin jalkaväen miehenä tuo yhtälö kuulostaa huonolta - ei tarvitse varmaan selventää. Historiasta on aina hyvä ottaa oppia - kaikki sopimukset on vain papereita, joilla voidaan pyyhkiä persettä, jos tarve niin vaatii.

Älä nyt ymmärrä väärin. En tyrmää Natoa tai pohjoismaista puolustusyhteistyötä, mutta tärkeintä on varautua siihen, että kun paska lentää tuulettimeen voidaan jäädä lopulta kuitenkin yksin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pulustusyhteistyön suunnittelussa kannattaa muistella menneitä:

Ruotsi on maailman AINOA valtio, jonka nykyistä maa-aluetta vieras armeija ei olekoskaan pysyvästi vallannut. Kannattaa siis, jos rauhassa halutaan elää, todellakin ottaa Ruostista ja sen ulkopolitiikan historiasta mallia.

Itsenäisyyden ajan ulkopolitiikka perustui puolustusasioissa(kin) puolueettomuuteen, tasapuolisuuteen: ostettiin kaustoa "idästä", "lännestä" ja "puolueettomilta". Hyvin meni, ja varaosien saanti oli taattu, kävi miten tahansa. Seuraavan sukupolven hävittäjät kannatta ehottomasti ostaa joko Ruotsista tai Venäjältä. Venäläinen kalusto on tunnetusti hyvää ja halpaa.

Ylipäätään NATO-kytekntöjen vastapainoksi kannattaisi tiivistää yhteistyötä MYÖS Venäjän kanssa, se on kuitenkin läheisin ja merkittävin naapurimme. Suhteiden lähentäminen vähentäisi myös kuviteltua uhkaa.

Mutta toisaalta, silloinhan ei päästäisi pelaamaan samoja videopelejä kuin "rikkaammat isot pojat".

Teknisesti ylivoimainen "lännen" näkymätön ja tuhoutumaton hävittäjä/pommikone:

http://harcirepulo.hu/F-117/F-117_down3.jpg

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Ruotsihan pystyi pysymään erossa sodasta tekemällä kauppa Natsi-Saksan kanssa ja jättämällä Suomen virallisesti täysin yksin. Aika opportunistista ulkopolitiikkaa, mutta oikeassa olet, että Ruotsin kansan etua se ajoi.

Venäläisten bulkkitavarat (rynnäkkökiväärit, tykit, sotilasajoneuvot) ovat erinomaisia, mutta tällä hetkellä esim. ilma-ase ei vedä teknisesti vertoja länsikalustolle. Esille ottamasi F-117 on ehkä paras esimerkki siitä mitä teknisesti ylivertainen kone saa aikaan. Vuodesta 1989, jolloin kone sai tulikasteensa, sillä on suoritettu tuhansia taistelulentoja ja tuossa sinun linkissä oleva serbien pudottama kone on ainut alas ammuttu. Mikään muu kone ei ole pystynyt lähellekään vastaavaan, joten esimerkkinä harvinaisen huono.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No, serbian armeija lie tähän asti ainoa vakavasti otettava kehittyneen valtion armeija, jota vastaan tuota "näkymätöntä ja tuhoutumatonta" on käytetty, joten esimerkki ei mielestäni ole lainkaan huono. Ja pudotettiin vielä neukkuohjuksin.

En tiedä tapausta, jossa "idän" ja "lännen" nykyistä ilma-asetta olisi päästy "vertailemaan".

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #15

Kyllähän ensimmäisessä persianlahden koitoksessa Irakilla oli käytössään vastaavaa neuvostokalustoa, kuin serbeillä. Irak ei ehkä ollut kehittynyt valtio, mutta voimakas armeija sillä oli.

Kyllähän idän ja lännen koneet ovat ottaneet yhteen jokaisessa konfliktissa, jossa lentokoneita on käytetty. Korean sodan jälkeen paremmin ovat pärjänneet aina länsikoneet.

Sinänsä minulle on aivan sama, vaikka uusi hävittäjä tilattaisiin Kiinasta, kunhan puolustusvoimat saavat itse päättää mikä heille sopii parhaiten. Eniten pelottaa, että mukaan sotketaan politiikka ja hankitaan jotain, mikä ei vastaa puolustusvoimien tarpeita, kuten NH90 pelleilyssä kävi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

No jaa, en pidä Irakin armeijaa vakavasti otettavana vastutajana kenellekään, en nyt enkä lähimenneisyydessä. Irakin pääasiallista lentoasetta, Mig-25 -hävittäjiä, lensivät neuvostoliittolaiset pilotit ja ne "loikkasivat" Iraniin ennen taistelujen alkua, ilmeisen selvästi suurpoliittisista syistä.

Se, että Irakin IT-kalusto oli suunnilleen samaa kuin serbeillä ja se, että serbit osasivat kaulstoaan käyttää, irakilaiset eivät, kertoo karua kieltään.

"Iädn" ja "lännen" sotilaslentokoneet eivät ole ottaneet yhteen yhdessäkään konfliktissa Korean soan jälkeen. No, ehkä lyhyt kohtaaminen Libyan rannikolla on poikkeus, mutta Libyan kalusto oli jo tuolloin vanhentunutta. Israelin ja arabimaiden sodissa taas arabiarmeijoiden ilma-ase on voittopuolisesti tuhottu suoraan kentille jo sotien alku"metreillä".

Helikopterihankinnoista olen samaamieltä, taisteluhelikopterien hankkiminen Suomeen on selkeää tuhlausta. Niille on käyttöä vain alkeellisesti, pääasiassa käsiasein, varistautunutta vihollista vastaan. Yhden taisteluhelikopterin hinnalla saa satakunta olalta ilmaan -ohjusta, joilla niiden lento päättyy lyhyeen. Suomella on kapasiteettia valmistaa omia "stingereitään" ja "strelojaan". Hinta olisi kohtuullinen ja sekä nouhau että rahat jäisivät kotimaahan.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #18

Vietnam?

Jokaisessa Israelin ja arabien hippailussa on käyty myös ilmataisteluita, vaikkakin kuuden päivän sodassa Egyptin ilmavoimat tuhottiinkin kentille.

Tuo kopterifarssihan sai jo alkunsa 90-luvulla. Silloin Neuvostoliitto tarjosi osaksi velkojensa maksua Suomelle Hindejä, mutta niitä ei otettu vastaan (lopulta emme saaneet mitään). Sitten koptereita piti hankkia lännestä. Aluksi piti tulla sekä kuljetus-, että tulitukikoptereita, mutta poliittisista syistä taistelukoptereita ei saanut hankkia (hui armeijan koptereissa aseita). Lpulta sitten päädyttiin piirustuspöydällä olevaan NH90:een, joka on tullut maksamaan maltaita ja jota sotilaat eivät halua käyttää, koska se on täysin hyödytön ilman tulitukikoptereita.

Oikein käytettynä helikopteri on kyllä mitä mainioin asejärjestelmä, oli sitten vastassa luolamiehiä tai panssariarmeija.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

Pohjois-Vietnamin ilmavoimat?

Israelin ja arabimaiden armeijoiden välisissä ilmataisteluissa viittaan Irakin armeijasta kirjoittamaani.

Oikeassa sodassa yhden kopterin hinnalla saa sata olalta ammuttavaa, joilla ne saadaan alas ennen ensimmäistäkään onnistunutta operaatiota.

Nykyisen haiteksotahaihattelun taustalla on myytti USAn aseistuksen ylivoimasta, joka perustuu alkeellista vastustajaa vastaan käytyyn sotaan. Kun vastassa on jotain muuta, käy kuten havaitsemattomalle ja tuhoutumattomalle steltille (ks. kuva antamassani linkissä).

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #20

USAF, Navy ja Marines pudottivat 202 Pohjois-Vietnamin konetta ilmataisteluissa, joten kaippa niillä jonkinlaiset ilmavoimat oli. Luepa tämä linkki, niin ei tarvitse kinata ilmataisteluista, kun asiaan enemmän perehtyneet ovat faktat jo summanneet. Samasta linkistä löydät tiivistelmät myös muiden sotien pudotussuhteista. Koulutus näyttelee suurta osaa, mutta kyllä kalustollakin on vastaava merkitys.

http://en.wikipedia.org/wiki/Dogfight#Vietnam_War

http://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_Wa...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Kiitos linkeistä! Ne olivat todella mielenkiintoisia: Korean sodassa ( 60 vuotta sitten) "idän teknologia" oli ylivoimaista, etenkin sodan alussa, Vietnamin sodassa (40 vuotta sitten) tilanne oli toisin päin (202 vs 90), muttei suinkaan ylivoimaisesti, kuten edellisessä "koetoksessa".

Koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta!

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #28

Ole hyvä.

Korean sodasta (kuten tietysti myös ensimmäisestä ja toisesta suuresta) voidaan oppia myös se, että kriisin pitkittyessä suurvallat kurovat nopeasti vastustajan teknisen ylivallan kiinni ja menevät ohikin. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että vaikka pienellä valtiolla olisi moderneja koneita käytössä, niin sodan aikana, jolloin resurssit suunnataan sotilasteknologian kehittämiseen, ne vanhenevat muutamassa vuodessa. Tämä koskee tietysti muitakin teknisiä sotilastuotteita.

Esimerkkinä voi miettiä maailman parhaita hävittäjiä ja panssarivaunuja 1939 ja 1945.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Jep. Koskee tietysti myös nykyisyyttä - tuo "kurominen", siis. Puolin ja toisin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tuosta Ruotsin sodanaikaisesta kaupankäynnistä on kirjoitettu kirja: Aalders Gerard, Wiebes Cees, Art House, 1989 , Peittelyn taito.

Hollantilaiset kirjoittajat muistaakseni esipuheessa toteavat, että vastaavanlainen kirja olisi voitu kirjoittaa Sveitsin sodanaikaisesta kaupankäynnistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuskinpa Ruotsi nyt AINOA on, tai sitten täytyy käsitteeet määritellä tarkoituksenmukaisesti mitä valtauksella tai nykyisellä maa-alueella tarkoitetaan.

Ei USA:n nykyistä maa-aluettakaan ole vieras valtio vallannut, tai Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, j.n.e. Tanskalaiset pitivät Skånea hallussaan aikoinaan ja nyt se kuuluu Ruotsin maa-alueeseen. Eivät nämä toteamukset ole aivan niin yksioikoisia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sekä Kanaatan että Valtojen nykinen maa-alue on nimenomaan valloituksen tulos. Alkuasukkaat tapettiin eri keinoin tehokkaasti. Uuden Seelannin omistamisesta käytiin sotia, jotka päättyivät maan valtaamiseen, maori oli hommansa tehnyt, maori sai mennä.

Myös Australia on ulkopuolisten valloittajien luoma nykyvaltio.

Skoone on vanhaa Tanskaa, Ruotsi valloitti alueen lopullisesti 1658.

Nykyisen Ruotsin aluetta ei ole kukaan koskaan keneltäkään valloittanut.

Se nyt vaan on niin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #16

"Nykyisen Ruotsin aluetta ei ole kukaan koskaan keneltäkään valloittanut."

Kyllähän Kustaa Vaasa ajoi tanskalaiset Ruotsista pois saksalaisten palkkasotilaiden avulla 1500-luvulla. Tällöin päättyi Kalmarin unioini.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

Niin, että koskas Tanska valloittikaan Ruotsin?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #16

Niin, eihän Saksankaan tarvinnut Ruotsia vallata, kun päästivät saksalaisten joukkoja kuljettavat junat , ns. lomalkuljetukset läpi Ruotsin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Transit_of_German_tro...

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ville Jalovaara kirjoitti:
"Toisin kuin meidän kokoomuslainen pääministerimme Alexander Stubb kiirehti vakuuttamaan, Ruotsin kielteisellä Nato-kannalla on vaikutusta Suomeen. Koska kansamme enemmistö ei nykyisellään kannata Nato-jäsenyyttä, Naton ulkopuolella pysyvä Ruotsi on meille puolustusyhteistyössä luonteva kumppani."

Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on kannatettava asia. Kyseessä on kaksi sivistynyttä parlamentaarista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Ruotsi oli vuoteen 1809 Suomen "isäntämaa". Ei ole vaaraa, että se yrittäisi päästä samaan asemaan. Ja vaikka yrittäisi ja pääsisikin, emme me siinä mitään menettäisi, pikemminkin päinvastoin.

Jos kerran Ruotsi uskaltautuu puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa, meidän kannattaa ehdottomasti ottaa tarjous vastaan, kun kerran Suomen kansa ei ainakaan toistaiseksi ole kypsynyt Nato-ratkaisuun.

Meidän olisi sitten yhdessä Ruotsin kanssa sanottava tiukasti Kremlille, että olisivat kiltisti, sillä muuten menemme yhdessä Natoon.

Meillä olisi muutakin hyvää opittavaa Ruotsista. Ennen kaikkea puolueblokkien väliset vaalit. Suomen "pääministerivaalia" on jo tarpeeksi kokeiltu ja huonoksi havaittu.

Blokkivaalit olisi pantava pystyyn jo huhtikuussa 2015. Ja niiden vaalien jälkeen Kokoomus ja Sdp eivät taatusti istuisi enää samassa "sekametelisoppahallituksessa".

Toimituksen poiminnat