Ville Jalovaara Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kommentoi ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia

Armeijan entisten saarien virkistyskäytölle selkeät suuntaviivat

  • Lonna kesällä 2014.
    Lonna kesällä 2014.

Puolustusvoimat on viime vuosina luopunut tai luopumassa useista Helsingin edustalla sijaitsevista sotilassaarista. Näiden alueiden saamista kaupungin virkistys-, matkailu- ja jopa asumiskäyttöön on toivottu vuosikaudet. Armeija lähtee Isosaaresta ja sen vieressä olevasta Kuivasaaresta vielä kuluvana vuotena.  Kuninkaansaarta ja Vallisaarta siivotaan parhaillaan avattavaksi yleisölle. Vaikka armeija vetäytyy, Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen jatkosuunnitelmat näille sekä luontoarvoiltaan että historialtaan arvokkaille saarille ovat pitkälti auki.  

Puolustusvoimat eivät vetäydy Helsingin edustan ulkosaarilta vain karsiakseen menoja ja tarjotakseen helsinkiläisille uusia ulkoilualueita. Aseteknologian kehitys on viimevuosikymmenien kuluessa johtanut siihen, ettei linnoitettuja asemia saaristossa enää pidetä pääkaupungin puolustukselle välttämättöminä. Rannikkoa voidaan puolustaa liikuteltavilla ohjuksilla ja pyörien päällä kulkevilla kanuunoilla. Linnakkeista on luovuttu myös siksi, että niitä on vaikea kätkeä tiedustelulta ja siksi ne ovat täsmäaseiden aikana tositilanteessa vastustajalle helppoja maaleja.  Kasarmien sulkemisesta huolimatta saariin jää edelleen armeijan miehittämättömiä asemia. 

Muuttolaatikot täyttyvät Isosaaressa

Santahaminasta neljän kilometrin päässä sijaitsevassa 76-hehtaarisessa Isosaaressa on pakattu tämä kesä armeijan tavaroita muuttolaatikoihin.  Saaren linnoittaminen aloitettiin vuonna 1913 osana venäläisten Pietarin suojaksi rakentamaa Pietari Suuren merilinnoitusta. Sisällissodan jälkeen saaressa oli vankileiri, jolla kuoli teloituksiin, tauteihin ja aliravitsemukseen arviolta 350 punakaartilaista ja venäläistä sotilasta. Vainajat kuljettiin pääosin haudattavaksi Santahaminaan. 

Toisen maailmansodan aikana Isosaari oli tärkeä osa etelärannikon meripuolustusta. Sodan jälkeen se tuli tutuksi monelle rannikkotykistön varusmiehelle palveluspaikkana, josta Helsingin näki, mutta jonne pääsi vain lomilla. Varusmiesten koulutus siirtyi jo parivuotta sitten Upinniemeen. Isosaareen jää tämän vuoden jälkeen yhä miehittämätön valvonta-asema sekä tykkipatteri.  Suurin osa saaresta on siis teoriassa ensi vuonna vapaa uuteen käyttöön.  Siitä, että mitä käytön tulisi olla, on erilaisia näkemyksiä. Saareen on kaavailtu esimerkiksi luontopolkuja ja öljyntorjunta-asemaa.  Helsingin Vihreät ovat ehdottaneet sinne tuulivoimalaa.  

Lonna avasi ovensa tänä kesänä

Isosaarta pidemmälle armeijan muutossa on tänä kesänä päästy Suomenlinnan päälaiturin kupeessa sijaitsevalla pienellä Lonnan saarella. Vuodesta 1880 vuoteen 1933 Lonna toimi merimiinojen varastona.  Jatkosodan viimeisenä kesänä 1944 saarella aloitti laivojen magneettisuuden poistoon tarkoitettu asema, jonka museoidut laitteet on nyt vierailijoiden nähtävissä. Aina 1950-luvun alkuun toimineen aseman tehtävä oli tehdä raivausalukset immuuneiksi magneettimiinoille. Miinojen raivaus oli valtava urakka, sillä Suomen lähivesille oli kylvetty sodan aikana tuhansia merimiinoja.  

Puolustusvoimat lähti Lonnalta jo 15 vuotta sitten. Vasta tämän vuoden toukokuussa saarelle alkoi lauttaliikenne ja siellä avattiin ravintola. Aivan näin pitkää siirtymäkautta ei muissa saarissa toivota, vaikka sähköttömän ja rapistuneen Lonnan saaminen vierailukuntoon ottikin aikansa.  Työtä Lonnan kunnostamisessa riittää edelleen. Saarelle avatun ravintolan korkea hintataso on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelua siitä, miten kaikille kaupunkilaisille avoimen retkeilysaaren konsepti nyt toteutuu Lonnalla.

Arvokkaiden saarten tulevaisuudelle selkeät suuntaviivat

Helsingin edustan suljetuilla saarilla on säilynyt Suomen oloissa ainutlaatuinen luonto, jonka suojelusta on kannettava huolta, kun pohditaan alueiden tulevaa käyttöä.  Tämän vuoksi saarilta löytyy monia harvinaisia kasvi-, lintu- ja perhoslajeja.  Helsingin edustan historiallisten sotilassaarien asteittainen vapautuminen sotilaskäytöstä on ollut vuosikaudet tiedossa, mutta siitä huolimatta selkeät suunnitelmat niiden tulevasta käytöstä puuttuvat. Hyvin opastettuna, riittävillä palveluilla varustettuina ja toimivien vesiliikenne yhteyksien päässä saaret tarjoavat hyvä mahdollisuuden kehittää Helsingin saaristomatkailua. Näitä saaria kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.  Helsingin kaupungin tulisi yhteistyössä Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa laatia kokonaissuunnitelma siitä, miten näitä historialtaan ja luontoarvoiltaan arvokkaita saaria tullaan jatkossa kehittämään.   

Kirjoitus Stadin Ruusu 3/14 lehdessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Jarmo Niemiseltä voitte kysyä miten/mitä niillä saarilla voi/kannattaa tehdä !

Toimituksen poiminnat