Helsingin ja Espoon metrofarssi
Helsingissä ja Espoossa on viimeisen vuoden ajan kiistelty äkkiseltään
hieman erikoiselta kuulostavasta aiheesta: Espoon uusien metro-asemien
laitureiden pituudesta. Espooseen
louhitaan parhaillaan asemia joiden laitureille Helsingissä nykyisin
ruuhka-aikoina käytössä olevat pitkät junat eivät mahtuisi. Lyhyiden asemien kannattajien mielestä tämä ei
ole ongelma, koska automatisoinnin vakuutetaan tihentävän vuorovälejä niin,
että riittävä kapasiteetti saavutetaan lyhyilläkin junilla.
Laiturien pituuskiistan rintamalinjat eivät ole noudattaneet
kaupunginrajaa. Osa Helsingin joukkoliikenteestä vastaavista virkamiehistä
kannattaa pidempiä laitureita, osa ei. Kannattajia
ja vastustajia löytyy ilmeisesti myös HKL:n johtokunnasta.
Pidemmät asemat luonnollisesti maksavat enemmän. Metron automatisointiin
liittyy kuitenkin siinä määrin paljon epävarmuustekijöitä, että on
kyseenalaista voidaanko sillä poistaa junien lyhentymisestä mahdollisesti
tulevaisuudessa idän metroliikenteelle aiheutuvia ruuhkia. Jos ja
toivottavasti, kun metroa jatketaan Itä-Helsingin ja Sipoon uusille
asunaluille, lyhyiden junien kapasiteetti ei välttämättä riitä.
Koska en kuulu ruuhkamaksujen kannattajiin, näen, että joukkoliikenteen
kilpailuvaltti yksityisautoiluun nähden on oltava mukavuus sekä kohtuulliset
lippujen hinnat. Tämän vuoksi on perusteltua rakentaa asemia, jotka vielä
vuosituhannen puolivälissäkin palvelevat tehokkaasti pääkaupunkiseudun
asukkaita, jotta nyt mahdollisesti saatavat säästöt eivät tule myöhemmin
korkojen kanssa takaisin, kuten metron ensimmäisen vaiheen kanssa on käynyt:1980-luvun alun idän asemia peruskorjataan parhaillaan kovalla rahalla.
Laiturin pituuskiistan ohella Helsingin ja pian Espoon
metroliikenteen uskottavuutta on varjostanut automatisointiin liittyvät
epäselvyydet. Keväällä näytti, että koko hanke kariutuu. Nykytiedon valossa metroa
ollaankin taas automatisoimassa. Tässä matkassa
saattaa olla vielä useampi mutka, jos HKL:n ja Siemensin sopu hankkeen
toteutuksesta ajautuu uudestaan karille tai projektissa tulee vastaan odottamattomia
teknisiä ongelmia, mikä ei ole lainkaan mahdotonta.
Käytän Helsingin metroa lähes päivittäin matkustaessani
Vuosaaresta Helsingin keskustaan ja olen saanut toista vuotta seurata niitä
ongelmia, joita pelkkien laituriovien kokeilukäyttö ongelmat aiheuttavat liikenteelle. Näyttävästi asennetut kokeilu-ovet olivat
Vuosaaren metro-asemalla alkuun vuoden päivät poissa käytöstä, kun kahden eri
metrotyypin sovittamisessa oviin ilmeni odottamaton ongelma: oli tilattu väärän
kokoiset ovet. Käytössä oli näin ollen vain yksi laituri, kun toisella seisoi turva-aidalla ympäröidyt upo-uudet turva-ovet. Alueperäiseen ongelmaan keksittiin
lopulta ratkaisu ja kauko-ohjaushäiriön tahdittama testikäyttö alkoi tämän
vuoden helmikuussa. Tämän kesän harvemman vuorovälin aikana junat lähtivät ovettomalta laiturilta, joten nähtäväksi jää, miten talvipakkaset ovien
kanssa sujuvat. Matkustajien uskoa automaation hyötyihin ovifarssi on ainakin varsin tehokkaasti rapauttanut.
Periaatteessa laituriovet ovat hyvä, turvallisuutta lisäävä
uudistus. Niiden kanssa vastaan tulleet ongelmat ovat kuitenkin varsin havainnollinen
ja varoittava esimerkki siitä, mitä edessä saattaa olla, jos koko metro
automatisoidaan. Jos ja todennäköisesti kun ongelmia tulee, pidemmät asemat Espoossa saattavat hyvinkin
olla tarpeen ja siksi ne olisi viisasta louhia nyt, kun porat ovat vielä valmiina tunneleissa.
Joukkoliikenne kuntoon – jos ei muuten, niin joukkovoimalla. Tästä ei voi olla tykkäämättä: http://www.facebook.com/HalvemmatBussiliputJKL
Ilmoita asiaton viesti